Mielenterveyspoolin kokoon kutsumassa työpajassa 7. kesäkuuta kuultiin kokemusasiantuntijoiden omista poluista sekä järjestötyöstä ja sen tuloksista, tavoitteista ja resursseista suhteessa keskeisiin mielenterveyspolitiikan linjauksiin Suomessa.
Työpaja järjestettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Mielenterveyspoolin tavoitteena oli tukea sillä mielenterveyden edistämisen periaatepäätöksen valmistelua.
Tilaisuuteen osallistui Mielenterveyspoolin jäsenjärjestöjä, muita kansalaisjärjestöjä ja mielenterveysalan toimijoita. Aluksi kuultiin puheenvuoroja kansallisen mielenterveysstrategian painopistealueista, jonka jälkeen käytiin vilkasta keskustelua.
Mielenterveydestä pääomana puhui MIELI ry:n johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck.
”Mielenterveys pääomana ei rakennu ylhäältä päin, vaan se edellyttää osallisuutta, toimijuutta ja määräysvaltaa omaan elämään. Kansalaisyhteiskunnalla on tässä tärkeä tehtävänsä”, totesi Wahlbeck.
Wahlbeck nosti esiin myös mielenterveyttä keskeisenä osana kansanterveystyötä: ”Nyt esimerkiksi Terveydeksi -ohjelmassa mielenterveys on jäänyt aivan ohueksi, sekä heikentynyt mielenterveys nykyisin suurimpana kansanterveysongelmana Suomessa lähes huomiotta.”
Lasten ja nuorten mielenterveyden rakentumista arjessa valottivat Eeva Hyttinen Nuorten mielenterveysseura Yeesistä ja Mia Johnsson, mielenterveysomainen Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamista.
Hyttinen nosti esiin nuorten osallistamisen tärkeyttä päätöksentekoon, jotta mielenterveyden edistämiseen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen saadaan konkreettisia ratkaisuja. Nuorille erityisen tärkeää on aito kuuntelu.
”Nuorilta tulee kysyä mielipidettä asioita kesken prosessia, ei sitten kun päätökset on tehty”, sanoi Hyttinen.
”Nuorten tulee voida käyttää mielenterveyspalveluita ilman leimautumisen pelkoa. Digipalvelut ja mobiilisovellukset toimivat nuorten omissa ympäristöissä ja omilla ehdoilla ja ovat helposti saavutettavia matalan kynnyksen palveluita. Kuitenkaan kasvokkaisia kohtaamisia ei saa unohtaa”, Hyttinen muistutti.
Mielenterveysoikeuksista puhuivat Ristenrauna Magga SámiSosterista, Riikka Nieminen Koulutetut kokemusasiantuntijat KoKoA ry:stä ja Oskari Korhonen Mielenterveyden keskusliitosta.
Ristenrauna Magga kertoi vähemmistökielen ja -kulttuurin heikon aseman sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista saamelaisten mielenterveystilanteeseen. Rankka suomalaistamispolitiikka on jättänyt saamelaisyhteisöön pitkät jäljet.
Vähemmistökieli asettaa haasteita mielenterveyspalveluissa. ”Sisimpien asioiden kertominen psykologilla tulkin välityksellä on pienessä yhteisössä vaikeaa. Moni saamelainen ei tule ymmärretyksi, mikäli he eivät osaa sanoittaa asioitaan suomeksi”, Magga kuvasi.
Magga toivoi, että valtioneuvoston periaatepäätöksessä huomioidaan saamelaisten psykososiaalisen tuen yksikön vakinaistaminen, saavutettavat palvelut, yhteistyön kehittäminen ja perheiden tuki.
Riikka Nieminen puhui kokemusasiantuntijan ja mielenterveyskuntoutujan monivaiheisesta polusta vaikeasta masennuksesta kohti paranemista. Kun oikea apu, tuki ja psykoterapia löytyivät, Nieminen toipui. Hän toimii nyt kokemusasiantuntijakoulutusta tarjoavan KoKoA ry:n luottamustehtävissä.
Oskari Korhonen puhui välttämättömyydestä vahvistaa vakavia mielenterveyshäiriöitä sairastavien ihmisten oikeussuojaa muun muassa vahvistamalla mielenterveystyön ammattilaisten kouluttamista oikeuksista.
”Ihmisen itsemääräämisoikeutta rajoittavissa toimenpiteissä pitäisi tehdä näkyväksi valta, jota jo muutenkin käytetään ja tuoda se kontrollin piiriin. Itsemääräämisoikeutta säätelevää lainsäädäntöä on luotava sinne, missä sitä ei vielä ole, sekä tehdä näkyväksi kaikkien yhtäläisiä perus- ja ihmisoikeuksia”, avasi Korhonen.
Itsemääräämisoikeuden loukkaukset tulisi ottaa tarkasteluun muidenkin kuin tahdonvastaisessa hoidossa olevien osalta.
Ihmisten tarpeiden mukaisia laaja-alaisia palveluita valotti Suomen Klubitalot ry:n kokemusasiantuntija Aki. Hän kuvasi Klubitaloilta löytämäänsä omaa paikkaa, jonka avulla on muun muassa suorittanut ammatillisen tutkinnon. Hän kertoi, kuinka tärkeää mielenterveyskuntoutujalle on tietoisuus omasta yhteisöstä, johon kuuluu ja josta saa tukea, vaikka elämä heittäisi eteen mitä tahansa.
Hyvää mielenterveysjohtamista tarkasteli työelämän ja osatyökykyisyyden näkökulmasta Psykosociala förbundet rf:n Celinda Byskata. Hänen mukaansa mielenterveyttä työelämässä tukevat hyvä johtaminen ja työkulttuuri. Tämä pätee mielenterveystoipujiin ja heidän omaisiinsa yhtä hyvin kuin kaikkiin muihinkin työtä tekeviin.
”Työssä jaksamista tukevat muun muassa selkeät, realistiset ja yhdessä sovitut tavoitteet, tuki, ohjaus ja palaute esihenkilöltä ja johdolta, joustavat työjärjestelyt, riittävästi resursoitu työ sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön,” Byskata luetteli.
Itsemurhien ehkäisyohjelmaa kävi läpi Riika Hagman-Kiuru Surunauha ry:stä. Hänen mukaansa itsemurhien ehkäisyohjelma sisältää monia hyviä toimenpiteitä.
”Nyt kuitenkin jää epäselväksi, kuka ohjelmaa toteuttaa ja millä resursseilla. Ohjelman toteuttamista ja seurattavuutta on tuotava eri tavalla esiin.”
Hagman-Kiuru nosti esiin myös järjestöihin kohdistuvat leikkaukset.
”Järjestöiltä vain vähennetään rahoitusta, vaikka esimerkiksi Surunauha tekee itsemurhien ehkäisytyötä jo nyt todella halvalla. Yhden vapaaehtoisen kouluttaminen maksaa tätä nykyä kuusi euroa. Täysin ilman resursseja ei tämäkään tapahdu.”
Tiivistelmä Ihmisen ääni mielenterveyspolitiikassa -työpajan keskusteluista (pdf)
Kansallinen mielenterveysstrategia ja valtioneuvoston periaatepäätös – Järjestöt ovat edistävän ja ehkäisevän mielenterveystyön yhteistyökumppani
- Kansallinen mielenterveysstrategia luo suuntaviivoja mielenterveyspoliikalle Suomessa vuoteen 2030 asti. Sen painopisteet ovat erillisen itsemurhien ehkäisyohjelman ohella mielenterveys pääomana, lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa, mielenterveysoikeudet, ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut sekä hyvä mielenterveysjohtaminen.
- Kuluvalla hallituskaudella mielenterveysstrategian toimeenpanoon ei ole osoitettu rahoitusta lukuun ottamatta itsemurhien ehkäisyohjelmaa.
- Osa mielenterveysstrategian toimeenpanoa on valtioneuvoston periaatepäätös mielenterveyden edistämisestä. Sen valmistelu aloitettiin Sanna Marinin hallituksen aikana. Petteri Orpon hallitus jatkaa työtä. Periaatepäätös on tarkoitus hyväksyä loppuvuodesta 2024.
- Sosiaali- ja terveysministeriö on avannut periaatepäätöksen lausuntokierrokselle Lausuntopalvelu.fi:ssä 2.9. asti.
- Valtioneuvoston periaatepäätökset ovat poliittisia kannanottoja, joilla hallitus antaa valtionhallinnolle ohjeita ja suuntaviivoja asioiden valmistelemiseksi. Periaatepäätöksillä ei ole välittömiä oikeudellisia vaikutuksia.
- Kansalaisjärjestöillä on mielenterveysstrategian toimeenpanossa tärkeä rooli. Ne tuovat mielenterveystyöhön arvokasta näkökulmaa, koska niillä on kosketuspinta ihmisten arkeen ja ne tuottavat matalan kynnyksen palveluita Suomessa asuville. Järjestöt tekevät myös uraauurtavaa työtä mielenterveyden edistämisessä ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä. Mielenterveysjärjestöt katsovat, että niiden tulee olla mukana myös mielenterveysstrategian ohjausrakenteissa.
- Mielenterveyspoolin järjestämän työpajan tavoitteena on tukea periaatepäätöksen valmistelua sosiaali- ja terveysministeriössä.
