Hallitusohjelmaan on kirjattu muun muassa nuorten hyvinvoinnin parantaminen, lasten ja nuorten terapiatakuu, perustason mielenterveyspalveluiden vahvistaminen ja psykoterapeuttikoulutuksen uudistaminen.
Nämä ovat kaikki tarpeellisia kirjauksia, jotka vahvistavat mielen hyvinvointia.
Hallitusohjelman mielenterveyskirjaukset painottuvat palveluihin. Ongelmien ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden edistämiseen on sen sijaan osoitettu vain vähän resursseja.
Kokonaisuutena hallitusohjelma on mielenterveyden näkökulmasta huolestuttava. Leikkaukset sosiaaliturvaan ja heikennykset esimerkiksi työsuhteen ehtoihin lisäävät ihmisten taloudellisia haasteita, kuormittumista ja epävarmuutta tulevaisuudesta.
Lisäksi hallitusohjelmassa sovitut leikkaukset kansalaisjärjestöjen rahoitukseen huonontavat merkittävästi järjestöjen mahdollisuuksia tukea kriisissä olevia ihmisiä ja mielenterveystoipujia.
Terapiatakuu toteutuu vain osittain
Mielenterveyspooli on ajanut perustason mielenterveyspalveluita vahvistavaa terapiatakuuta. Hallitusohjelmaan on kirjattu terapiatakuun toteuttaminen lapsille ja nuorille “hallituksen mallin pohjalta”.
Hallitusohjelman mukaan lainsäädännöllä “turvataan lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin”.
Tämä on tärkeä askel kohti lasten ja nuorten mielenterveyskriisin ratkaisemista, jos malliin suunnataan riittävä rahoitus ja ammattilaisten koulutusta.
Terapiatakuun rajaaminen vain nuorille on kuitenkin pettymys. Muun muassa ikääntyneiden ja työelämän ulkopuolella olevien työikäisten on vaikeaa päästä mielenterveyspalveluihin. Mielenterveyspooli on ajanut kaikille tarkoitettua terapiatakuuta muun muassa kansalaisaloitteella.
Terapiatakuun tarkoitus on vahvistaa mielenterveyspalveluiden tarjontaa perusterveydenhuollossa ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Jotta tämä toteutuisi, perusterveydenhuollon ammattilaisille on saatava riittävät valmiudet tarjota tarkoituksenmukaisia psykososiaalisia interventioita.
“Hallituksen on huolehdittava siitä, että hyvinvointialueille osoitetaan riittävät resurssit lasten ja nuorten terapiatakuun toimeenpanoon sekä hallitusohjelmaan kirjattuun perustason mielenterveyspalveluiden vahvistamiseen”, Mielenterveyspoolin puheenjohtaja Petra Nummelin toteaa.
Nummelinin mukaan lähtökohdaksi on otettava nopea hoidon tarpeen arviointi ja jokaisen tukea tarvitsevan ohjaus tarkoituksenmukaiseen hoito- tai tukimuotoon ilman byrokraattista pallottelua.
“Tämä edellyttää joustavaa monialaista yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Potilaan oikeutta ottaa kantaa omaan hoitoonsa on vahvistettava”, Nummelin sanoo.
Psykoterapeuttikoulutuksesta tehdään kaksiportainen
Nykyistä laajemmat ja laadukkaammat mielenterveyspalvelut perusterveydenhuollossa edellyttävät sekä olemassa olevan henkilöstön kouluttamista että psykoterapeuttien määrän lisäämistä.
Hyvinvointialueille on suunnattava resursseja kouluttaa perusterveydenhuollon henkilöstöä psykososiaalisen tuen menetelmistä. Koulutetun henkilöstön työaikaa tulee suunnata niin, että menetelmät saadaan käyttöön.
Mielenterveyspooli on tyytyväinen hallitusohjelman kirjaukseen psykoterapeuttikoulutuksen muuttamisesta kaksiportaiseksi niin, että ensimmäinen vaihe on maksuton.
Mielenterveyspoolin pitkän aikavälin tavoitteena on tehdä koko psykoterapeuttikoulutuksesta maksutonta siten, että koulutukseen mahdollisesti kuuluva oma psykoterapia ja työnohjaus jäisi edelleen koulutettavan itse maksettavaksi.
Pooli on esittänyt psykoterapeuttikoulutuksen järjestämistä monialaisena erikoistumiskoulutuksena, mikä laajentaa valtion koulutuskorvaukset koskemaan sitä.
Mielenterveyspolitiikalle on osoitettava riittävä rahoitus
Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kansalliseen mielenterveysstrategiaan ja itsemurhien ehkäisyohjelmaan. Ne antavat mielenterveyspolitiikalle hyvän selkänojan.
“Ohjelmat edistävät poikkihallinnollista yhteistyötä ja mielenterveyden pitämistä asialistalla kaikilla olennaisilla hallinnonaloilla. Ohjelmien toimeenpanon tueksi on syytä antaa valtioneuvoston periaatepäätös”, Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salo sanoo.
Salon mukaan epävarmuutta herättää se, että hallitusohjelmassa ei linjata tarkemmin mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoon suunnattavasta rahoituksesta.
“Poikkihallinnollinen yhteistyö ja mielenterveysvaikutusten ottaminen huomioon kaikilla politiikan sektoreilla ovat olennaisia väestön mielenterveyden ja psyykkisen toimintakyvyn edistämiseksi sekä mielenterveysongelmien ja itsemurhien ennaltaehkäisemiseksi. Nämä eivät voi toteutua hyvin ilman riittäviä resursseja”, Salo toteaa.
Nuorten hyvinvointiohjelma on tervetullut – samalla kuitenkin heikennetään nuorten elinehtoja
Hallitusohjelmaan sisältyy laaja-alainen toimenpideohjelma nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi.
Mielenterveyspooli on vaatinut laaja-alaista nuorten hyvinvointiohjelmaa, joka yhdistäisi sekä ennaltaehkäisevät toimet että nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistamisen. YK:n lapsen oikeuksien komitea antoi Suomelle hiljattain suosituksia lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisesta.
Nuorten mielenterveyskriisiin vaikuttaa moni yhteiskunnallinen tekijä, kuten taloudellinen eriarvoisuus, koulutuspolitiikka, syrjintä ja ympäristöahdistus. Esimerkiksi työsuhdeturvan heikentämisestä seuraava epävarmuus sekä tulevaisuuden vaihtoehtoja rajaavat koulutuspoliittiset ratkaisut ovat omiaan lisäämään nuorten psyykkistä kuormittuneisuutta.
“Jos mattoa leikataan toisesta päästä ja pidennetään toisesta, nuorten hyvinvointi ei tosiasiassa parane”, pääsihteeri Salo muistuttaa.
Sosiaaliturvan ja palveluiden leikkaukset heikentävät mielenterveyttä
Leikkaukset sosiaaliturvaan ja sosiaali- ja terveyspalveluihin osuvat etenkin heikoimmassa asemassa oleviin, kuten pienituloisiin, vaikeita psyykkisiä sairauksia sairastaviin, opiskelijoihin ja työkyvyttömiin ihmisiin.
Jo tällä hetkellä mielenterveyspalveluihin pääsyssä on suuria ongelmia ja oikeus terveyteen ei toteudu, kuten muun muassa Amnestyn tuore raportti kuvaa.
Sosiaaliturvan leikkaukset heikentävät heikommassa asemassa olevien toimeentuloa. Pitkäkestoiset toimeentulovaikeudet voimistavat psyykkistä kuormitusta ja heijastuvat lapsiperheissä myös lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin.
“Hallituksen valitsema politiikka lisää syrjäytymistä ja mielenterveyspalveluiden tarvetta. Leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluihin kuormittavat käytännössä myös tukea tarvitsevien ihmisten omaisia”, Salo sanoo.
Hänen mukaansa työsuhteen, oleskelulupien ja perheenyhdistämisen heikennykset ja koulutusleikkaukset luovat epävarmuutta tulevaisuudesta ja vaikuttavat siten esimerkiksi nuorten ja maahanmuuttajien mielenterveyteen.
Leikkaukset järjestöiltä heikentävät osallisuutta
Mielenterveyspooli on erittäin pettynyt siihen, että kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset heikkenevät hallitusohjelmaan kirjattujen resurssileikkausten myötä.
Järjestöt tekevät merkittävää ja tuloksekasta mielenterveyttä edistävää ja häiriöitä ehkäisevää ehkäisevää toimintaa. Sekä mielenterveysjärjestöt että laaja joukko muita kansalaisjärjestöjä tarjoavat ihmisille myös valtavasti mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskuntaan, osallistua merkitykselliseen toimintaan ja tuntea osallisuutta.
“On lyhytnäköistä ja kallista lisätä palvelujen resursointia samalla kun leikataan edistävästä ja ehkäisevästä työstä. Leikkauksen vaikuttavat kielteisesti sekä väestön hyvinvointiin että viime kädessä demokraattisen yhteiskunnan perusedellytyksiin”, Salo sanoo.
Hallitusohjelman mielenterveysvaikutukset on arvioitava
Mielenterveyspooli katsoo, että hallitusohjelman vaikutuksia mielenterveyteen on arvioitava ja seurattava. Jos mielenterveysvaikutusia ei oteta huomioon, saatetaan olla tilanteessa, jossa hallitusohjelman toimenpiteet kokonaisuutena heikentävät väestön mielenterveyttä ja toimintakykyä.
