Koronakriisi on näkynyt mielenterveyspalveluissa hoitoon hakeutumisen viivästymisenä ja kasvaneena huolena läheisten terveydentilasta ja voinnista.
Samaan aikaan järjestöjen tarjoaman etäyhteyksin toteutettavan kriisituen tarve on kasvanut. Esimerkiksi itsetuhoisuuteen liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet kevään aikana järjestöjen palveluissa.
Osa peruspalveluista vastaavista kunnista on vähentänyt muun muassa kouluterveydenhuollon palveluita ja kokemusasiantuntijoiden työpanosta. Lisäksi hoidon painopistettä on siirretty perustasolta erikoissairaanhoitoon.
Avun tarve on siis kasvanut, hakeutuminen hoitoon on vähentynyt sekä tarjottavia palveluita on jopa supistettu. Tilanne ei voi nyt jatkua samanlaisena.
Nyt on aika vastata mielenterveysavun tarpeeseen
“Nyt on oikea aika vastata sekä akuuttiin avun tarpeeseen että valmistautua palveluiden kysynnän kasvuun syksyllä, kun kertynyttä hoitovelkaa aletaan purkamaan. Samalla tarvitaan mielenterveyttä edistävää työtä väestön psyykkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseksi”, Mielenterveyspoolin puheenjohtaja Olavi Sydänmaanlakka vaatii.
Hallituksen on otettava vahvasti kantaa ja viestittävä ihmisille, että mielenterveydestä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää, ja että apua kannattaa hakea, jos on huolta jaksamisesta tai mielenterveydestä.
Tukea tarjoavien järjestöjen taloudelliset resurssit on turvattava. Esimerkiksi matalan kynnyksen kriisipalveluita tulee olla saatavilla kaikkialla Suomessa. Niiden avulla voidaan lievittää psyykkistä pahoinvointia ja auttaa itsetuhoisuudesta kärsiviä ja heidän läheisiään.
YK varoittaa mielenterveyskriisistä ja kannustaa valtioita panostamaan mielenterveyspalveluihin
Mielenterveyden ongelmat kantavat edelleen päällään stigmaa, ja häpeä hidastaa hoitoon hakeutumista. Riski stigman vahvistumisesta on olemassa, jos maailmanlaajuisen kriisin keskellä mielenterveyspalveluista joudutaan supistamaan.
Yhdistyneet kansakunnat (YK) varoittaa maailmaa uhkaavasta mielenterveyskriisistä ja kannustaa valtioita panostamaan psykososiaalisen tukeen ja nopeaan pääsyyn mielenterveyspalveluihin.
Voimavaroja on suunnattava terveydenhuollon perustasolle
Suomessa on tehtävä muutos, jossa mielenterveyspalvelujen voimavaroja suunnataan terveys- ja sosiaalipalveluiden perustasolla järjestettävään psykososiaaliseen hoitoon ja samalla varmistetaan hoidon nopea saatavuus selvästi suuremmalle joukolle kuin nykyisin.
Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari esitti samaa Vesa Vihriälän johtaman taloudellista kriisiä pohtineen raportin muistiossa.
“Suomessa on myös jätetty tätä koskeva Terapiatakuu-kansalaisaloite eduskunnalle, jonka käsittely sekä hyväksyminen olisi nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan. Kannustamme hallitusta kiirehtimään myös hoitotakuun tiukentamista koskevan lainsäädännön valmistelua kriisinkin keskellä”, Sydänmaanlakka sanoo.
Lisätietoja
Olavi Sydänmaanlakka
Mielenterveyspoolin puheenjohtaja
050 363 9920
etunimi.sukunimi@mtkl.fi
Turkka Sinisalo
Mielenterveyspoolin hankepäällikkö
040 828 6553
etunimi.sukunimi@mieli.fi
Lue lisää
Mielenterveysjärjestöjen toimenpide-ehdotukset mielenterveyden vahvistamiseksi koronakriisin exit- ja jälleenrakennustyössä.
