Euroopan komission “A comprehensive approach to mental health” -tavoiteohjelma julkaistiin 7.6.2023. Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät komission ehdotusta myöhemmin.
Komission tavoite on ratkaista mielenterveyskriisi nostamalla mielenterveys yhtä tärkeäksi kuin fyysinen terveys. Komissio osoittaa tähän merkittävästi uutta rahoitusta.
Rahoitusta tullaan ohjaamaan muun muassa mielenterveyden edistämiseen, mielenterveysongelmien ehkäisyyn, palveluiden parantamiseen ja mielenterveystoipujien tukemiseen.
Tavoitteita on yhteensä kaksikymmentä ja niiden kokonaisrahoitus on 1,23 miljardia euroa.
Laaja-alainen mielenterveyspolitiikka tarpeen myös Suomessa
Ohjelman valmistelussa on kuultu mielenterveysjärjestöjä, kuten Mental Health Europe -kattojärjestöä. Järjestöt ovat pitkään vaatineet EU:lta kunnianhimoista mielenterveysstrategiaa, johon sisältyisi konkreettiset toimenpiteet ja budjetti EU:n omille toimille.
Nyt julkaistu ohjelmaehdotus on vaatimattomampi kokonaisuus, mutta kuitenkin merkittävä askel EU-tasoisen mielenterveyspolitiikan luomiseksi. Ohjelmassa huomioidaan ansiokkaasti mielenterveys yhteiskunnallisena kysymyksenä sekä esimerkiksi eriarvoisuuden ja mielenterveyden yhteydet.
“Komission kokonaisvaltainen lähestymistapa mielenterveyteen ja mielenterveyspolitiikkaan on todella tervetullut. Mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan toimia monilla politiikan sektoreilla”, Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salo sanoo.
Salon mukaan Suomen kansallinen mielenterveysstrategia tarjoaa hyvän pohjan tehokkaalle mielenterveyden edistämiselle, ongelmien ennaltaehkäisylle ja palveluiden kehittämiselle poikkihallinnollisessa yhteistyössä.
“Strategian toimeenpanon jatkamiseen on syytä osoittaa kunnon resurssit. Mielenterveystyössä tarvitaan myös laajaa yhteistyötä muun muassa julkisen sektorin eri tasojen ja kansalaisjärjestöjen kesken. Komission ehdotus tarjoaa hyvän selkänojan yhteistyön vahvistamiselle myös Suomessa”, Salo toteaa.
Koronapandemia heikensi mielenterveyttä
Komission mukaan ennen koronapandemiaa joka kuudes EU-kansalainen koki mielenterveyden ongelmia, ja tilanne on nyt kriisien myötä heikentynyt.
Esimerkiksi Suomessa nuorten psykiatristen diagnoosien määrä lisääntyi lähes viidenneksellä koronapandemian ensimmäisen aallon jälkeen
Komissio arvioi, että EU:n mielenterveyskriisi maksaa 600 miljardia euroa vuosittain, jos asialle ei tehdä mitään.
OECD on puolestaan arvioinut vuonna 2018, että heikentynyt mielenterveys maksaa Suomelle joka vuosi 11 miljardia euroa.
Kolme päätavoitetta mielenterveyskriisin ratkaisuksi
Komission tavoitteet on tiivistetty kolmeen pääkohtaan:
- Tarkoituksenmukainen ja tehokas ongelmien ennaltaehkäisy
- Pääsy laadukkaaseen ja saavutettavaan mielenterveyshoitoon
- Osallisuus ja toipumisprosessi
Komission ohjelma tarkastelee mielenterveyttä osana kaikkea päätöksentekoa, jotta monenlaiset mielenterveyttä heikentävät riskitekijät tunnistetaan.
