Mielenterveyden keskusliiton toteuttaman Mielenterveysbarometrin mukaan useamman suomalaisen asenteet mielenterveysongelmia kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Ymmärrys mielenterveyden ongelmista on kasvanut ja inhimillinen suhtautuminen mielenterveyden ongelmista kärsivien elämään on lisääntynyt.
Erityisesti nyt koronapandemian aikana suomalaisten yhteisöllisyys ja halu auttaa heikommassa asemassa olevia, ainakin asenteiden taholla, on kohentunut.
Mielenterveyteen investoimalla voidaan saada merkittäviä positiivisia talous- ja työllisyysvaikutuksia
Mielenterveyden haasteiden riittämätön ja liian hidas hoitaminen johtaa merkittäviin yhteiskunnallisiin kustannuksiin. OECD arvioi jo vuonna 2018, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa. Mielenterveyden häiriöt ovat tänä päivänä merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttaja.
Hallituksen tavoittelema työllisyysasteen nostaminen voi olla vaikeaa ilman vaikuttavaa mielenterveystyötä. Jos mielenterveyssyistä johtuva siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle vähentyisi edes 10–15 prosenttia, työllisyysaste nousisi 0,25–0,37 prosenttia ja bruttokansantuote vahvistuisi 0,3–0,5 prosenttia. Myös sairauspoissaolojen ehkäisyllä on mittavat taloudelliset vaikutukset.
1. Resursseja mielenterveysstrategian toimeenpanoon
Mielenterveysstrategian toimeenpanon vahvempi resursointi on tehokas keino vastata mielenterveyden haasteisiin.
Erityisesti strategian toimeenpanoa tulee vahvistaa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilla. Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta aloitettua ministeriöiden välistä yhteistyötä voidaan käyttää valmistelun alustana yhdessä mielenterveysalan asiantuntijoiden ja järjestöjen kanssa.
Mielenterveysstrategian poikkihallinnollinen toimeenpano tukee kokonaisvaltaista mielenterveyden vahvistamista yhteiskunnassamme.
Resursoidaan mielenterveysstrategiaa vahvemmin ja valmistellaan sen toimeenpanosta valtioneuvostoa sitova periaatepäätös vuosille 2021-2024.
2. Pysyviä investointeja mielenterveyteen
Tällä hetkellä vain noin 5 prosenttia terveydenhoidon kustannuksista kohdistuu mielenterveyden hoitoon.
THL:n tilastojen mukaan kunnat käyttävät suhteellisesti vähemmän rahaa mielenterveyspalveluihin kuin 20 vuotta sitten, vaikka avun tarve on kasvanut.
Lisäksi Kelan kuntoutuspsykoterapian saajien määrä on ollut vuosien ajan voimakkaassa kasvussa.
Koronakriisin vaikutukset ulottuvat myös merkittävästi mielenterveysomaisiin. Mielenterveyden ongelmista kärsivien kuormitus on lisääntynyt koronan aikana ja se heijastuu enenevässä määrin omaisiin. Läheisten rooli mielenterveyskuntoutuksessa on sivuutettu ja hoito on ollut riittämätöntä. Erityistä tukea tarvitsevat nyt etenkin lapsiomaiset.
Hoitovelan kasvuun ja purkamiseen kunnille ja sairaanhoitopiireille on osoitettu useita tärkeitä määrärahoja. Samoin tulevilla hyvinvointialueilla toteutetaan monia määräaikaisia kehityshankkeita.
Niiden lisäksi tarvitaan kuitenkin pysyviä määrärahoja. Tarvitaan erityisesti lisää matalan kynnyksen apua niin sanottuna walk-in toimintana ja osana perusterveydenhuoltoa.
Suunnataan pysyviä määrärahoja nopean mielenterveysavun saatavuuteen sekä panostetaan erityisesti mielenterveysomaisten kasvavaan avun tarpeeseen.
3. Mielenterveyttä edistäviin toimiin vauhtia
Mielenterveyttä edistävä työ valmistaa ihmisiä kohtaamaan kriisejä ja yllättäviä tilanteita henkisesti. Mielenterveystaitojen vahvistaminen turvaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
Lapsiin ja nuoriin kohdistuvilla toimilla on suurin potentiaali olla kustannustehokkaita, sillä hyötyjä voidaan kerätä hyvin pitkältä ajalta. Suomalaisten tutkimusten mukaan riittävän varhaisella vanhemmuuden tuella voidaan välttää lastensuojelun asiakkuutta ja lasten sijoituksia kodin ulkopuolelle.
- Varmistetaan matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen, aineellista apua tarjoavien ja palveluohjausta tekevien yhteisöjen ja järjestöjen toimintaedellytykset.
- Turvataan mielenterveyspalvelut myös päihdeongelmien kanssa kamppaileville.
- Ikäihmisten kanssa työskentelevien sote-ammattilaisten mielenterveysosaamista ja -taitoja tulee edistää.
- Huolehditaan lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluiden saatavuudesta. Vahvistetaan parisuhdetyötä ja vanhemmuuden tukea.
- Koulujen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten mielenterveysosaamista ja -taitoja on vahvistettava osana koulun arkea. Erityisesti on huomioitava kiusaamisen ehkäisy.
- Lisäksi kaikilla työpaikoilla on tärkeää juuri nyt kiinnittää huomiota työhyvinvointiin, yhteisöllisyyteen, johtamiseen ja toimivaan työterveysyhteistöhön.
- Luontolähtöisen mielenterveyden edistämisen saatavuuden parantaminen sekä mielenterveyttä edistävän liikunnan vahvempi huomiominen ihmisten arkiympäristöissä.
4. Lisää mielenterveyden ammattilaisia vastaamaan avun tarpeeseen sekä mielenterveysosaamisen vahvistamista
Tällä hetkellä mielenterveyspalvelujen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Liian moni jää vaille ammattiapua.
Vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa.
Lisäksi erilaiset matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut esimerkiksi kouluissa, työpaikoilla ja kolmannella sektorilla ovat aliresursoituja.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa on monin paikoin pulaa mielenterveyden ammattilaisista. Tämä on johtanut hoidon ja avun viivästymiseen ja palvelujen ruuhkautumiseen.
Lisäksi useat julkisen sektorin työntekijät yleislääkäreistä, opettajiin sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisiin tarvitsevat täydentävää koulutusta mielenterveysosaamisen saralla, jotta mielenterveyden ongelmista kärsivä sekä heidän läheisensä voidaan kohdata jo osana näitä palvelukokonaisuuksia.
Luodaan suunnitelma mielenterveysalan koulutuksen kehittämiseksi sekä ammattilaisten saatavuuden turvaamiseksi. Vahvistetaan julkisen sektorin työntekijöiden mielenterveysosaamista.
Lue lisää aiheesta
Neuvottelukunta: Henkisen toipumisen suunnitelma vahvistamaan mielenterveyttä
