Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan viisi toimenpidettä tulevaan hallituskauteen

18.3.2019
Neuvottelukunnan kärkitoimenpide on terapiatakuu, jolla luodaan nopeampi pääsy mielenterveysapuun. Neuvottelukunta linjasi eri puolueiden kansanedustajien yhteiset mielenterveyteen liittyvät vaalitavoitteet.

Aila Paloniemi keskusta mielenterveys

Tavoite 1: Taataan kaikille nopeampi pääsy mielenterveysapuun

“Kaikilla tarvitsevilla tulee olla matalan kynnyksen pääsy mielenterveyshoitoon. Siksi ehdotamme terapiatakuuta. Monelle lyhytkin terapiajakso riittäisi, kun avun vaikeuksiin saisi jo varhaisessa vaiheessa”, keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi sanoo.

Terapiatakuu tarkoittaa sitä, että hoidon tarve tulee arvioida välittömästi apua haettaessa ja oireen mukaisen terapiahoidon tulee alkaa kuukauden sisällä.

Terapiatakuussa kaikille tarjotaan jo terveydenhoidon perustasolla soveltuvaa varhaista apua. Tällä tarkoitetaan mielenterveystyötä tekevän ammattilaisen toteuttamaa lyhyttä psykososiaalista hoitoa. Tarpeen vaatiessa hoitoa jatketaan esimerkiksi Kelan tukemalla psykoterapialla.

“Mielenterveyteen sijoitettu pääoma maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti”, Paloniemi toteaa.

Outi Alanko Kahiluoto vihreät mielenterveys

Tavoite 2: Jatketaan vuoteen 2030 ulottuvan mielenterveys- ja päihdeohjelman rakentamista

“Suomessa mielenterveyssyistä eläkkeelle jäävien nuorten määrä on edelleen kasvussa. Syrjäytyneen nuoren taloudellisilla kustannuksiksi on arvioitu 1-2 miljoonaa euroa, inhimillisestä laskusta puhumattakaan. Siksi me tarvitsemme yli vaalikausien ulottuvan pitkän aikavälin mielenterveys- ja päihdeohjelman”, vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto sanoo.

Mielenterveys- ja päihdeohjelman tulee kattaa mielenterveyden edistäminen, ongelmien ehkäisy ja palvelujen kehittäminen kuntoutujille, omaisille ja läheisille.

Neuvottelukunta esittää myös mielenterveys- ja päihdelainsäädännön kokonaisuuden ja asiakas- ja potilaslain uudistamista.  Myös asiantuntijakuuleminen ja kokemusasiantuntijuus pitää tuoda rakenteisiin ja osaksi lainsäädäntöprosesseja.

 

Mikaela Nylander rkp mielenterveys

Tavoite 3: Ehkäistään nuorten syrjäytymistä ja eriarvoisuutta tuomalla apua lähemmäs

”Koululaisista noin 30-40 prosenttia jää tutkitusti ilman koulupsykologin apua sitä tarvitessaan. Se on liikaa”, Rkp:n kansanedustaja Mikaela Nylander sanoo.

Neuvottelukunta haluaa taata riittävän tuen nuoren arkiympäristöön luomalla kouluihin sitovan suosituksen oppilashuoltohenkilökunnan määrästä ja tarjoamalla kouluissa ja varhaiskasvatuksessa mielenterveystyötä tekevien ammattilaisten apua matalalla kynnyksellä.

“Näin ehkäisemme myös eriarvoisuutta”, Nylander toteaa.

Neuvottelukunta esittää, että monitoimijaisia palveluita nuorisoasemista monikulttuurikeskuksiin ja kriisipäivystykseen pitää vahvistaa. Lisäksi avohoitoa tulee kehittää määrätietoisesti, ja kuntoutumiselle täytyy luoda sopivat taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet.

kristiina salonen sdp mielenterveys

Tavoite 4: Tarjotaan vahvaa tukea lasta odottaville vanhemmille ja vauvaperheille varhaisessa vaiheessa

”Joka neljäs lapsi kasvaa perheessä, jossa vanhemmilla on tai on ollut mielenterveyden häiriö. Etenkin vauvaperheiden ja vanhempien psyykkinen tukeminen on äärimmäisen tärkeää, ja maksaa itsensä takaisin”, Sdp:n kansanedustaja Kristiina Salonen sanoo.

Neuvottelukunnan mielestä sote-alan ammattilaiset ympäri Suomen tulee kouluttaa huomioimaan lapset aikuisten palveluissa. Jo ammatti- ja korkeakoulutuksessa pitäisi vahvistaa mielenterveys- ja perhetaitoja.

“Ammattilaisten tarjoama mielenterveyden tuki pitää mahdollistaa kaikille perheille, etenkin erityistukea tarvitseville. Myös vertaistukeen ja järjestöjen vanhemmille tarjoamaan toimintaan tulee ehdottomasti panostaa”, Salonen linjaa.

Tavoite 5: Luodaan kestävät mallit edistävän ja ehkäisevän mielenterveystyön rahoittamiseksi

Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat 11 miljardia euroa vuodessa, eli 6000 euroa vuodessa palkansaajaa kohden (OECD, 2018).

“Mielenterveysongelmista kärsiville on turvattava tasavertaisesti matalan kynnyksen palvelut, sillä ennaltaehkäisevän ja varhaisen avun puuttuessa ihmisten ongelmat monimutkaistuvat ja tuottavat myös yhteiskunnalle kasvavia kustannuksia”, sanoo kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen.

Neuvottelukunta esittää, että järjestöjen ennaltaehkäisevän työn rahoitusta seurataan, ja varmistetaan sen rahoittaminen mielenterveyden edistämiseksi Suomessa.