Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salon puhe:
”Hyvät ystävät,
tervehdys Mielenterveyspoolista. Mielenterveyspooli on 34 mielenterveysjärjestön ja muun mielenterveystoimijan verkosto, joka vaikuttaa mielenterveyden, paremman mielenterveyspolitiikan ja mielenterveysoikeuksien puolesta. Olemme siis yhteisellä asialla.
Huoli mielenterveyspolitiikan suunnasta
Mielenterveysvaikuttamisessa on viimeisen vajaan vuoden ajan ollut hyvin ristiriitaiset ajat. Suomen hallituksen ohjelmassa on ennätysmäärä kirjauksia mielenterveydestä. Kuitenkin hallitus tekee laajalla rintamalla sellaista politiikkaa, joka heikentää ihmisten hyvinvointia, toimeentuloa ja osallisuutta yhteiskuntaan. Samalla se heikentää leikkauksilla sekä järjestöjen että julkisen sektorin edellytyksiä tukea ihmisten mielenterveyttä.
Myös kansalaisyhteiskuntaan kohdistuu sekä leikkauksia että kurjistuksia, jotka uhkaavat vapaata kansalaistoimintaa ja sitä kautta demokratiaa. Sitä suuremmalla syyllä on hienoa nähdä täällä tänään koolla näin suuri joukko ihmisiä nimenomaan vapaan kansalaistoiminnan puitteissa käyttämässä sanan- ja kokoontumisvapauttaan mielenterveyden puolesta. Tämä mielenosoitus on mitä ajankohtaisin. Etenkin, kun tällä viikolla käydään myös Euroopan parlamentin vaalit, joiden tulos osaltaan vaikuttaa mielenterveyteen monin tavoin.
Me kaikki olemme täällä tänään osoittamassa, että mielenterveys on tärkeä kysymys, itse asiassa yhteiskunnan ydinkysymyksiä. Se sanakin on yhteis-kunta. Eli ollaan sen äärellä, että politiikan pitää mahdollistaa kaikkien kuuluminen tähän yhteiseen.
Mitä sitten tulisi tehdä?
Julkisen vallan, eli valtion, hyvinvointialueiden, kuntien ja EU:n, tulee edistää mielenterveysoikeuksia kaikessa päätöksenteossa ja viranomaistoiminnassa. Mielenterveyttä koskevan lainsäädännön ja politiikan tulee noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
Mielenterveyspolitiikan ja -palveluiden rahoitusta tulisi kasvattaa eikä leikata. Panostukset mielenterveyteen maksavat itsensä takaisin sitä kautta, että kun ihmiset voivat paremmin, he jaksavat ja pystyvät myös osallistumaan esimerkiksi opintoihin, työelämään ja lähiverkostoihinsa eri tavalla.
Mielenterveyspalveluiden lisäksi tulee osoittaa rahoitusta mielenterveyttä edistävään työhön ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn. Mielenterveyden edistämisessä ja ongelmien ennaltaehkäisyssä tulee ottaa huomioon eri vähemmistöjen kohtaaman syrjinnän, eriarvoisuuden ja epätasa-arvon vaikutukset mielenterveyteen. Myös mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvää stigmaa ja syrjintää tulee vähentää.
Lasten ja nuorten terapiatakuu toteutettava yhdenvertaisesti
Muutama sana tärkeästä ajankohtaisesta asiasta, eli lasten ja nuorten terapiatakuusta. Mielenterveyspooli on aikanaan laittanut liikkeelle Terapiatakuu-kansalaisaloitteen. Terapiatakuu merkitsisi joustavaa ja nopeaa pääsyä tarpeenmukaiseen mielenterveyshoitoon perusterveydenhuollossa. Nyt ollaan siinä pisteessä, että hallitus on lähettänyt lausuntokierrokselle esityksen lasten ja nuorten terapiatakuuksi. Lausuntokierros päättyy 9.6. Se on hyvä askel, mutta siinä on vielä monta muttaa.
Hallituksen esityksessä terapiatakuu on suunnattu liian suppealle ryhmälle – vain alle 23-vuotiaille. Tämä ikäraja pitäisi nostaa 29 vuoteen. Myös lasten ja nuorten perheet tulee huomioida kohderyhmänä ja menetelmissä paremmin.
Lasten ja nuorten terapiatakuun toimeenpanossa on tärkeää varmistaa, että se todella toteutuu yhdenvertaisesti koko Suomessa, ja että se kohdistuu kaikille niille lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat ja haluavat mielenterveyshoitoa. Terapiatakuun tulee olla saavutettava niin vammaisille ja viittomakielisille nuorille, neurokirjon nuorille, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluville nuorille kuin ensimmäisen polven suomalaisnuorille, ja suomen lisäksi myös ruotsin- ja saamenkielisille nuorille. Tämä ei toteudu itsestään, vaan se vaatii suunnittelua ja systemaattista yhdenvertaisuus- ja saavutettavuustyötä. Terapiatakuussa tarjottavien hoitojen tulee ylipäätään perustua joustavasti potilaan tarpeeseen, ei suppeaan ”temppuvalikoimaan”.
Terapiatakuu ei tietenkään yksin ratkaise nuorten mielenterveyskriisiä. Hallituksen tulee tukea lasten ja nuorten sekä opiskelijoiden hyvinvointia laajoilla ennaltaehkäisevillä toimilla muun muassa oppilaitoksissa, oppilas- ja opiskeluhuollossa ja työelämässä.
Lisäksi hallituksen tulisi käynnistää koko väestölle suunnatun terapiatakuun valmistelu. Esimerkiksi ikäihmisten pääsy vaikuttavaan ja kuntouttavaan mielenterveyshoitoon on tällä hetkellä kiven takana, päinvastoin vanhuksia esimerkiksi ylilääkitään laitoksissa.
Ihminen on kohdattava kokonaisvaltaisesti
Ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen on yksi avain toipumiseen, oli sitten kyse palveluista, opinnoista, harrastuksista tai työelämästä. Mielenterveyspalveluita käyttävien osallisuutta oman hoitonsa suunnitteluun ja sitä koskevaan päätöksentekoon tulee vahvistaa. Mielenterveystoipujia ja heitä edustavia yhteisöjä tulee kuulla mielenterveyspolitiikan ja -palveluiden valmistelussa kaikilla hallinnon tasoilla. Mielenterveystoipujien oikeussuojaa yhteiskunnassa tulee vahvistaa.
Toimeentulon niukkuus heikentää mielenterveyttä
Mielenterveyspolitiikka ja -palvelut ovat tärkeä ulottuvuus mielenterveyden tukemisessa yhteiskunnan keinoin. Mutta myös monilla muilla politiikan sektoreilla on vaikutusta ihmisten mielenterveyteen. Toimeentuloon vaikuttava politiikka on yksi konkreettisimmista. Hallitusohjelmaan sisältyvät leikkaukset esimerkiksi asumisen tuesta, ja tuen ehtojen kiristys, lisäävät köyhyyttä ja väestön eriarvoisuutta. Hallitus kutsuu keinojaan säästöiksi, mutta säästöt muuttuvat kuluiksi, kun niiden vaikutukset kertautuvat muun muassa palveluiden tarpeen kasvuna.
Radikaali teko mielenterveyden puolesta olisi uudistaa sosiaaliturva mielenterveyttä tukevaksi. Sellaiseksi, joka mahdollistaa ihmisille ihmisarvon jatkuvan epävarmuuden ja pompottelun sijasta.
Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi on tärkeä keino
Kaikesta politiikasta tulisikin arvioida sen vaikutukset mielenterveyteen. Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi on keskeinen elementti sen varmistamiseksi, että lainsäädäntö ja muut päätökset edistävät väestön mielenterveyttä eivätkä heikennä sitä tai kohdistu kohtuuttomasti esimerkiksi mielenterveystoipujiin.
Järjestöt tukevat mielenterveyttä – toimintaedellytykset turvattava
Mielenterveysjärjestöt tarjoavat vertaistoimintaa, kriisitukea ja mahdollisuutta toimia koulutettuna kokemusasiantuntijana. Ne tekevät myös merkittävää työtä mielenterveyden edistämiseksi ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Lisäksi toiminta tuo merkityksellisyyden kokemuksia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta arkeen ja vahvistaa siten sekä yhteiskunnallista osallisuutta että yhteisöllisyyttä. Kiitos siitä, että moni täällä tänään on toteuttamassa tätä tärkeää toimintaa.
Jotta mielenterveyden tuki toteutuu kaikkialla yhteiskunnassa, kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset on turvattava. Nyt tapahtuu päinvastoin: hallitus on leikkaamassa jopa kolmanneksen sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta, ja myös monella muulla sektorilla järjestöjen rahoitus laskee dramaattisesti tai poistetaan jopa kokonaan. Tämä iskee paitsi palveluihin, myös demokratian peruskiveen, vapaaseen ja kriittiseen kansalaiskeskusteluun.
Kiitos – yhdessä!
Lopuksi haluan vielä kiittää teitä jokaista, että jaksoitte tulla tänne tukemaan tämän mielenosoituksen tavoitteita. Erityiskiitos järjestäjille, että pidätte ääntä mielenterveyden puolesta ja osoitatte tietä sitä kohti, että jokaisen oikeus ihmisarvoon toteutuisi koko yhteis-kunnassa. Jatketaan yhdessä.
