Mielenterveyspoolin lausunto lähestyy hallituksen tasa-arvo-ohjelman luonnosta mielenterveyden näkökulmasta.
Tasa-arvo ja syrjinnän torjunta ovat tärkeitä myös mielenterveyden kannalta. Tasa-arvopolitiikassa on tärkeää huomioida mielenterveys, politiikkatoimien vaikutukset siihen sekä sosiaalisten oikeuksien toteutuminen.
Pooli toivoo tasa-arvo-ohjelmalta kaikkiaan kunnianhimoisempaa ja konkreettisempaa lähestymistapaa. Nyt ohjelma jää yleiselle tasolle ja toistaa hallitusohjelman kirjauksia. Tasa-arvo-ohjelman toimeenpanoon tulee myös osoittaa riittävät määrärahat.
Perus- ja ihmisoikeudet tasa-arvopolitiikan pohja
Tasa-arvoinen yhteiskunta tarjoaa parhaat edellytykset mielen hyvinvoinnille. Koettu syrjintä, häirintä ja eriarvoisuus sekä vähemmistöstressi lisäävät myös mielenterveyteen liittyviä riskejä. Parhaan pohjan toimivalle tasa-arvopolitiikalle muodostavat perus- ja ihmisoikeudet.
Mielenterveysongelmia, syrjintää, häirintää, väkivaltaa sekä mielenterveyspalveluiden saatavuutta tulee tarkastella sukupuolinäkökulmasta. Näin toimenpiteet voidaan valita ja kohdentaa oikein.
Tasa-arvo-ohjelman tulisi huomioida mahdollisuus edistää mielenterveyttä kaikessa politiikassa ja kaikilla elämänalueilla. Tämä koskee niin sukupuolten tasa-arvoa sekä sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän ja häirinnän torjumista.
Mielenterveysongelmien sukupuolittuneisuus huomioitava päätöksenteossa
Tasa-arvo-ohjelma perustuu nyt suurelta osin kaksijakoiseen sukupuolikäsitykseen, ja sukupuolen moninaisuus jää huomiotta. Tasa-arvoa ja sukupuoleen liittyviä ilmiöitä tulisi lisäksi tarkastella yhteydessä muihin tekijöihin, kuten alkuperään, seksuaaliseen suuntautumiseen, toimeentuloon ja sosioekonomiseen asemaan, toimintakykyyn ja terveyteen, mukaan lukien mielenterveys.
Sosiaaliturvauudistuksessakin tulee huomioida sukupuoli- ja mielenterveysvaikutukset. Köyhyys vaikuttaa mielenterveyteen kielteisesti ja heikentää osallisuutta yhteiskunnassa. Nyt sosiaaliturvaa leikataan haavoittuvimmassa asemassa olevilta ihmisryhmiltä.
Hallituksen esittämät leikkaukset järjestöavustuksiin heikentävät palveluita ja matalan kynnyksen tukea. Koska mielenterveysongelmat ovat kasvaneet erityisesti nuorten naisten keskuudessa ja mielenterveyspalveluita käyttävät enemmän naiset, järjestöleikkaukset vaikuttavat todennäköisesti voimakkaammin naisiin kuin miehiin.
Myös mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot ovat sukupuolittunut ilmiö. Työelämän tasa-arvoa tulee edistää yhdistämällä tasa-arvo- ja mielenterveysnäkökulmat.
Mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen tulisi olla mukana keinovalikoimassa väestön työkyvyn vahvistamisessa ja sukupuolierojen tasaamisessa sairastavuudessa.
