YK:n lapsen oikeuksien sopimusta valvova komitea julkaisi 2.6.2023 Suomelle suuren määrän suosituksia lasten oikeuksien paremmaksi toteuttamiseksi Suomessa. Suositukset liittyvät Suomen hallituksen laatimaan määräaikaisraporttiin YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen toimeenpanosta.
Ihmisoikeusvalvontaelimen suositukset velvoittavat Suomen valtiota. Siksi ne ovat kansalaisjärjestöille erinomainen työkalu vaikuttamisessa muun muassa paremman mielenterveyden puolesta.
Suosituksia lasten mielenterveyden tueksi
Lapsen oikeuksien komitean suosituksista moni liittyy suoraan lasten ja nuorten mielenterveyteen.
Komitea ilmaisi huolensa lasten masennuksen, ahdistuksen ja itsetuhoisuuden esiintyvyydestä. Se kehottaa Suomea osoittamaan riittävät resurssit mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoon ja päihdeongelmien hoitoon sekä vahvistamaan lasten itsemurhien ennaltaehkäisyä.
Komitea kehottaa Suomea vahvistamaan lapsille suunnattuja mielenterveyspalveluita muun muassa näillä keinoilla:
- varmistamalla lapsille suunnattujen terapiapalveluiden riittävä ja oikea-aikainen saatavuus
- varmistamalla mielenterveyden ammattilaisten, kuten lapsiin erikoistuneiden psykologien ja psykiatrien, saatavuus
- kiinnittämällä erityisesti ennaltaehkäisevissä ja mielenterveyttä edistävissä palveluissa huomiota siihen, että palveluissa otetaan huomioon tytöt, turvapaikanhakijat, pakolaiset, pienituloiset perheet, vammaiset lapset sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lapset.
Suosituksissa kehotetaan Suomea panostamaan ennaltaehkäiseviin toimiin lasten itsemurhien ja mielenterveysongelmien vähentämiseksi. Suomen tulee varmistaa, että lasten näkökulmat otetaan huomioon heille suunnattujen palveluiden kehittämisessä.
Komitea kehottaa Suomea varmistamaan, että lapsille määrättävällä mielenterveyslääkityksellä (esimerkiksi ahdistukseen, masennukseen, psykosomaattisiin häiriöihin ja adhd:hen) on aina lääketieteelliset perusteet. Ennen lääkityksen aloittamista tulee arvioida yksilöllisesti, mikä hoitomuoto toteuttaa lapsen edun parhaiten. Komitea suosittelee, että niin lääketieteen ammattilaisille, lapsille itselleen kuin heidän vanhemmilleenkin annetaan tietoa lääkkeettömistä vaihtoehdoista ja lääkkeiden sivuvaikutuksista.
Komitean mukaan Suomen tulee tarjota tietoa ja tukea niiden lasten huoltajille, joilla on mielenterveyden ongelmia, sekä psykososiaalista tukea turvapaikkaa hakeville ja tilapäistä suojelua saaville lapsille.
Muillakin suosituksilla mielenterveysvaikutuksia
Moni muukin komitean antama suositus on olennainen lasten mielenterveyden näkökulmasta. Komitea suosittelee muun muassa lapsiin kohdistuvan väkivallan ja kiusaamisen parempaa ehkäisyä, lapsiperheköyhyyteen puuttumista, strategian luomista koulupudokkuuden ja koulupoissaolojen vähentämiseksi, terapeuttista tukea rikoksesta syytetyille alaikäisille, kokonaisvaltaista strategiaa huostaanotettujen lasten oikeuksien toteutumiseksi sekä vahvempia interventioita ja hoitoa vanhemmille, joilla on päihdeongelma.
Komitea korostaa suosituksissaan muun muassa
- lapsen edun periaatteen ensisijaisuutta kaikissa lainsäädännöllisissä, juridisissa ja hallinnollisissa toimissa
- lapsen oikeutta syrjimättömyyteen
- lasten oikeussuojan toteutumista
- lapsen oikeutta vaikuttaa häntä koskeviin päätöksiin terveydenhuollossa sekä
- lasten osallisuutta heitä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Lapsen oikeuksien sopimus on ollut Suomessa voimassa laintasoisena vuodesta 1991, jolloin Suomi ratifioi sopimuksen eli hyväksyi sen lopullisesti ja saattoi sen voimaan. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Myös kaikki muut ihmisoikeussopimukset koskevat lapsia. Lapsen oikeuksien sopimus täydentää niitä ja korostaa lasten oikeutta erityiseen suojeluun.
Lue lisää aiheesta
Lapsen oikeuksien komitean suositukset englanniksi
Uutinen komitean suosituksista ulkoministeriön sivuilla
Suomen hallituksen määräaikaisraportti (annettu vuonna 2019)
Tietoa lapsen oikeuksien sopimuksesta ja määräaikaisraportoinnista lapsenoikeudet.fi-sivustolla
