EU-vaalit: Vasemmistolla laajimmat kirjaukset EU:n tasoisesta mielenterveysstrategiasta

Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 9. kesäkuuta, jolloin Suomesta valitaan Euroopan parlamenttiin 15 jäsentä eli meppiä. Mielenterveyspooli perehtyi eduskuntapuolueiden vaaliohjelmien mielenterveyskirjauksiin.

Puolueiden ohjelmissa niukasti suoria mielenterveyskirjauksia

EU:n perusarvoihin kuuluvat demokratia ja oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat myös mielenterveysoikeuksien pohja, jotka osaltaan rakentavat hyvän mielenterveyden edellytyksiä.

Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet nostavat ohjelmiinsa vähintään tämän arvoperustan.

Suoria mielenterveyteen liittyviä kirjauksia on puolueiden ohjelmissa vähänlaisesti. Ainoastaan vasemmistoliitolla, SDP:llä ja keskustalla on konkreettisia mielenterveyspoliittisia tavoitteita.

Mielenterveys-sana sen sijaan puuttuu tyystin kokoomuksen, perussuomalaisten, vihreiden, RKP:n ja kristillisdemokraattien ohjelmista. Liike Nyt ei ole julkaissut eurovaaliohjelmaa.

Kirjausten perusteella mielenterveyttä ei puolueissa nähdä keskeisenä EU-kysymyksenä.

Vaikka Euroopan unionilla onkin terveyspolitiikassa rajallinen toimivalta, sen toimielimillä on monia tosiasiallisia keinoja edistää mielenterveyttä ja ehkäistä mielenterveyden ongelmia EU:n omalla politiikalla. Lisäksi se voi tukea mielenterveyttä ja mielenterveyspolitiikkaa jäsenmaissa.

Vasemmistoliiton ja SDP:n tavoite EU:n laajuinen mielenterveysstrategia

Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa mielenterveys nähdään erottamattomana osana terveyttä. Ohjelman mukaan jo ennen pandemiaa vallinnutta mielenterveyden kriisiä ratkotaan parhaiten Euroopan laajuisella yhteistyöllä ja priorisoimalla mielenterveys.

Vasemmistoliiton mukaan EU tarvitsee kunnianhimoisen mielenterveysstrategian varmistamaan jäsenmaiden panostukset mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn, mielenterveyshankkeiden rahoituksen ja parhaiden käytäntöjen jakamisen.

SDP haluaa myös panostaa EU:n mielenterveysstrategiaan. Demarien ohjelma nostaa myös tarvetta parantaa työelämän mielenterveyttä. Nyt mielenterveysongelmat ja työuupumus vievät liian monia ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle.

SDP mainitsee ihmisten hyvinvoinnin myös osana kokonaisturvallisuutta.

Keskusta ja SDP haluavat puuttua nuorten mielenterveyskriisiin.

SDP ja keskusta kantavat huolta nuorten mielenterveyskriisistä, syrjäytymisestä, nuorisotyöttömyydestä ja nuorten oikeuksien heikkenemisestä.

SDP peräänkuuluttaa nuorten mielenterveyden priorisoimista EU:n terveysohjelmassa. Keskusta näkee nuorten heikentyneen hyvinvoinnin taustalla pandemian, sodan ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia, mutta ei esitä tarkempia toimia näihin puuttumiseksi.

Keskusta ja SDP nostavat ohjelmissaan myös sosiaalisen median haitallisia vaikutuksia erityisesti lasten ja nuorten mielenterveydelle. SDP haluaa torjua yleisemmin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Vihreät, KD, vasemmistoliitto ja SDP nostavat mielenterveyttä tukevia sosiaalisia oikeuksia

Köyhyys ja syrjintä heikentävät mielenterveyttä. Siten useiden vaaliohjelmien monipuoliset maininnat sosiaalisista oikeuksista, syrjintään puuttumisesta ja tasa-arvosta tukevat hyvän mielenterveyden edellytyksiä, vaikka suorat mielenterveyskirjaukset puuttuvatkin.

Erityisesti vihreiden, kristillisdemokraattien, vasemmistoliiton ja SDP:n vaaliohjelmissa nostetaan esiin yhdenvertaisuus ja osallisuus, sosiaaliset oikeudet sekä syrjinnän, vihapuheen ja väkivallan torjuminen.

Myös köyhyyden torjuminen, työntekijöiden, vammaisten ja romanien oikeudet sekä sukupuolten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuus nousevat ovat esillä näiden puolueiden ohjelmissa.

Jotkin muutkin yleisluontoiset kirjaukset jättävät tilaa tulkinnalle mielenterveyden osalta. Vaikka esimerkiksi Rkp ei mainitse ohjelmassaan mielenterveyttä, siinä kuitenkin peräänkuulutetaan terveys- ja hyvinvointivaikutusten laaja-alaista huomioimista EU:n päätöksenteossa. Kirjauksen voi tulkita kattavan myös mielenterveyden.