Valtiovarainvaliokunta pitää välttämättömänä, että mielenterveyspalveluiden saatavuutta vahvistetaan perusterveydenhuollossa.
“Tavoitteena on, että vuonna 2022 perustason palveluissa on käytössä vaikuttavaksi todetut menetelmät eri ikäryhmien yleisimpien mielenterveyshäiriöiden ehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon”, sanotaan valiokunnan vuoden 2021 budjettia käsittelevässä mietinnössä.
Valiokunta korostaa, että mielenterveyspalveluiden resursseissa, palveluvalikoimassa, osaamisessa sekä hoitoketjujen toimivuudessa on huomattavia puutteita.
“Koronaepidemia on pahentanut puutteita palveluissa ja luonut lisää kynnyksiä palveluihin hakeutumiseen”, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sanoo.
“Merkittävimmät puutteet ovat etenkin niiden nuorten, työikäisten ja ikääntyvien kohdalla, joilla ei ole mahdollisuuksia hyödyntää työ- tai opiskeluterveydenhuollon tarjoamia palveluja. Myös lasten ja nuorten mielenterveyden lähipalvelut ovat riittämättömät”, mietinnössä todetaan.
Valiokunnan mukaan peruspalveluiden toimimattomuus heijastuu kuormituksena ja hoitojonoina edelleen erikoissairaanhoitoon.
Valiokunnalta tukea Terapiatakuun tavoitteille ja toive hoitotakuulainsäädännön kiirehtimisestä
Valiokunnan näkemykset ovat hyvin linjassa Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoitteiden kanssa. Mietinnössä ei kuitenkaan suoraan ilmaista kantaa sen toteuttamisesta.
Useat kansanedustajat kannattivat viime viikolla julkaistussa Ylen uutisessa sitä, että Terapiatakuu-kansalaisaloite toteutettaisiin hoitotakuun yhteydessä.
Mietinnössään valtiovarainvaliokunta ”kiirehtii perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamista koskevan hankkeen etenemistä ja pitää välttämättömänä, että siihen sisältyy myös mielenterveyden häiriöiden perustason hoito”.
Valiokunnan mukaan on myös määriteltävä selkeästi, mitkä mielenterveyden palvelut sisältyvät perustason hoitoon, ja huolehdittava koulutetun henkilöstön riittävyydestä ja koulutusmahdollisuuksista.
Kiirehtimiselle on aihetta, sillä hallituksen lainsäädäntösuunnitelmassa joulukuulle aikataulutettu perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentaminen jäi jälleen kerran jälkeen aikataulustaan. Lisäksi hoitotakuun lainsäädäntöhankkeen lasuntokierrosta ei ole vielä saatu vireille.
Asiasta vastaava perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) totesi ensimmäisen kerran hoitotakuun olevan maaliviivalla jo marraskuussa 2019. Vastauksessaan opposition kansanedustajien kirjalliseen kysymykseen ministeri toteaa nyt, että hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnan kevätistuntokaudella 2021.
“Valiokunta katsoo, että kertynyttä hoitovelkaa tulee vähentää kaikkien sairauksien osalta. Terapiatakuun tavoitteita ei ole unohdettu. Tavoitteena on vauhdittaa hoitotakuulainsäädännön valmistelua”, Koskinen kertoo.
Mietinnöstä selviää myös, että kansanedustajat Kai Mykkänen (kok.) ja Päivi Räsänen (kd.) jättivät talousarvioaloitteen määrärahan lisäämisestä Terapiatakuun toteuttamiseen jo ensi vuodelle.
Valiokunta korostaa mielenterveyttä julkisen talouden näkökulmasta
Valiokunta nostaa yleisperusteluissa esille erityisesti mielenterveyden häiriöiden merkityksen julkiselle taloudelle.
“Mielenterveyden syyt ovat nousseet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi perusteeksi. Tämä on ollut pitkän kehityksen tulos”, Koskinen sanoo.
Mietinnössä nostetaan esiin OECD:n raportti, jonka mukaan heikentynyt mielenterveys maksaa Suomelle 11 miljardia vuodessa eli peräti 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Valiokunta toteaa, että etenkin lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisy ja varhainen tunnistaminen on tärkeää paitsi yksilöiden ja heidän läheistensä näkökulmasta myös julkisen talouden kannalta.
Avun tarve on kasvanut entisestään koronakriisin aikana, ja kriisin jäljet näkyvät kansantaloudessa pitkään, jos ongelmiin ei puututa ajoissa.
“Mielenterveysasiat eivät saa jäädä pelkästään sivuvirraksi”
Valtiovarainvaliokunta esitti mietinnössään hyväksyttäväksi neljää lausumaehdotusta, joista yksi käsitteli juuri mielenterveyttä. Eduskunnan hyväksytyksi tullut lausuma sisältää valtioneuvostolle tai hallitukselle osoitetun kehotuksen ryhtyä toimenpiteisiin.
Lausumaehdotuksessaan eduskunnalle valtiovarainvaliokunta toteaa, että “eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin mielenterveyden hoitovelan kiinni kuromiseksi. Tämä edellyttää mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamista ja hoitoonpääsyn nopeuttamista. Lisäksi eduskunta edellyttää, että hallitus sisällyttää tarvittaessa lisämäärärahan mielenterveyspalveluiden kehittämiseen vuoden 2021 lisätalousarvioihin”.
“Suuressa sote-järjestelmän uudistuksessa mielenterveysasiat eivät saa jäädä pelkästään sivuvirraksi, vaan niiden tulee olla yhdenvertainen osa palvelujärjestelmää”, Koskinen toteaa.
