Mielenterveyspoolin tavoitteet alue- ja kuntavaaleissa 2025
Aluevaalit
Hyvinvointialueen asukkaiden mielenterveyttä vahvistetaan:
- edistävällä ja ennaltaehkäisevällä mielenterveystyöllä,
- parantamalla mielenterveysoikeuksia,
- toteuttamalla niin lapsia ja nuoria kuin koko väestöä koskeva terapiatakuu,
- ottamalla käyttöön mielenterveysvaikutusten arviointi päätöksenteossa,
- hyödyntämällä kokemusasiantuntijuutta ja lisäämällä asiakasosallisuutta,
- turvaamalla järjestöjen rahoitus ja luomalla yhteistyön rakenteet järjestöjen kanssa.
Kuntavaalit
Asukkaiden mielenterveyden vaaliminen on koko kunnan tehtävä. Mielenterveyttä vahvistavaa työtä voidaan tehdä kaikilla kunnan toimialoilla. Mielenterveyden edistäminen, ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen tukevat asukkaiden hyvinvointia ja toimintakykyä ja siten koko kunnan elinvoimaisuutta.
Kunnissa asukkaiden mielenterveyttä voidaan kehittää:
- ottamalla mielenterveys mukaan kaikkeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen,
- vahvistamalla mielenterveysoikeuksia,
- ottamalla käyttöön mielenterveysvaikutusten arviointi päätöksenteossa,
- hyödyntämällä kokemusasiantuntijuutta,
- turvaamalla yhteistyö järjestöjen kanssa ja järjestöjen rahoitus.
Mitä nämä tarkoittavat?
Edistävä ja ennaltaehkäisevä työ hyvinvointialueella
Edistävä ja ennaltaehkäisevä työ tarkoittaa monimuotoista, monella hallinnon tasolla tehtävää työtä mielenterveyden edistämiseksi ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi.
Ihmisten mielenterveyttä hyvinvointialueella vahvistetaan siten, että:
- mielenterveyden edistäminen huomioidaan kaikessa hyvinvointialueen toiminnassa,
- mielenterveyden edistämiselle määritellään selkeät tavoitteet, toimeenpano ja resursointi,
- tunnistetaan mielenterveysjärjestöjen rooli mielenterveyden edistämisessä ja luodaan yhteistyölle niiden kanssa toimivat rakenteet,
- kuullaan mielenterveyden edistämisessä alueen asukkaiden toiveita ja hyödynnetään kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa
Edistävä ja ennaltaehkäisevä mielenterveystyö kannattaa sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Kunnan asukkaiden mielenterveyttä vahvistetaan ja mielenterveyden ongelmia ehkäistään niin, että:
- kaikilla hallinnonaloilla ja toimissa huomioidaan mielenterveys ja edistetään sitä aktiivisesti,
- mielenterveyden edistämiselle määritellään selkeät tavoitteet, toimeenpano ja resurssit,
- järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tunnistetaan,
- mielenterveys on mukana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ohjaavissa asiakirjoissa ja mittareissa,
- hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kuullaan mielenterveyden kokemusasiantuntijoita.
Mielenterveysoikeudet hyvinvointialueella
Mielenterveyteen liittyviä perus- ja ihmisoikeuksia kutsutaan mielenterveysoikeuksiksi. Ne tuovat mielenterveyden näkökulman perus- ja ihmisoikeuksiin sekä niiden seurantaan ja valvontaan. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen tukee mielenterveyttä.
Mielenterveysoikeuksia vahvistetaan muun muassa siten, että:
- varmistetaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen asumispalveluissa,
- varmistetaan mielenterveyspalveluiden saavutettavuus ja omakieliset palvelut,
- huolehditaan mielenterveyspalveluiden henkilöstön moninaisuus- ja yhdenvertaisuusosaamisesta.
Mielenterveysoikeudet kunnassa
Mielenterveysoikeudet kuuluvat jokaiselle kuntalaiselle. Niiden perustasta ja vahvistamisesta tulee huolehtia ja niiden toteutumista tulee seurata.
Kunta voi vahvistaa mielenterveysoikeuksien toteutumista:
- huomioimalla mielenterveyden häiriöitä sairastavat ihmiset kunnan toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa, kuten strategiassa, hyvinvointisuunnitelmassa, hyvinvointikertomuksessa ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa,
- tekemällä kaikista palveluista saavutettavia myös mielenterveystoipujille ja neurokirjon ihmisille
- edistämällä mielenterveystoipujien osallisuutta.
Terapiatakuun toteuttaminen hyvinvointialueella
1.5. voimaantulevan lasten ja nuorten terapiatakuun tavoitteena on turvata jokaiselle mielenterveyshoitoa tarvitsevalle lapselle ja alle 23-vuotiaalle nuorelle perustason mielenterveyshoidon aloitus 28 vuorokauden sisällä.
Terapiatakuun toimeenpanossa hyvinvointialueen tehtävänä on varmistaa lapsille ja nuorille
- sujuvat hoitopolut ja tarpeenmukainen hoito,
- yhdenvertainen hoitoon pääsy,
- lasten, nuorten ja perheiden äänen kuuleminen hoidossa ja sen seurannassa.
Lisäksi hyvinvointialueen tulee varmistaa
- vaikuttavien psykososiaalisten hoitomuotojen tarjonta perusterveydenhuollossa koko väestölle,
- mielenterveyshoitoon pääsy varhaisessa vaiheessa,
- hyvin toimiva perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö ja hoitoonohjaus,
- asiakkaan kohtaaminen mielenterveyshoidossa kunnioittavasti ja kokonaisvaltaisesti,
- asiakkaan oikeus vaikuttaa ja ottaa kantaa omaan hoitoonsa,
- mielenterveyshoidossa olevien henkilöiden omaisten tuen tarve.
Mielenterveysvaikutusten arviointi hyvinvointialueella
Eri hallinnonalojen päätökset ja toimet kunnassa ja hyvinvointialueella vaikuttavat asukkaiden mielenterveyteen silloinkin, kun päätös tai toimenpide ei liity suoraan mielenterveyteen. Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointia tarvitaan tekemään näkyväksi suunniteltavan päätöksen vaikutuksia niin yksilön kuin yhteisöjen mielenterveyteen.
Hyvinvointialueet varmistavat ymmärryksen päätösten mielenterveysvaikutuksista:
- ottamalla käyttöön mielenterveysvaikutusten arvioinnin palveluiden kehittämisessä ja järjestämisessä,
- kuulemalla mielenterveyden kokemusasiantuntijoita, omaisia ja järjestöjä sekä osana mielenterveysvaikutusten arvioinnin prosessia että laajemmin palveluiden, tilojen ja vastaavien suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa.
Mielenterveysvaikutusten arviointi kunnassa
Mielenterveysvaikutusten arvioinnin työkaluilla ennakoidaan kunnan eri hallinnonalojen päätösten vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin, niin myönteisiä kuin kielteisiä.
Tieto ja ymmärrys päätösten ja toimien vaikutuksista mielenterveyteen varmistetaan:
- ottamalla kunnissa käyttöön mielenterveysvaikutusten arviointi budjetoinnissa sekä toiminnan kehittämisessä ja järjestämisessä,
- kuulemalla mielenterveyden kokemusasiantuntijoita, omaisia ja järjestöjä arviointiprosessin osana sekä laajemmin kunnan toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa.
Hyvinvointialueen yhteistyö järjestöjen kanssa
Hyvinvointialueiden yhteistyökumppaneina mielenterveysjärjestöt täydentävät julkisia palveluita esimerkiksi kriisituen järjestäjinä, mielenterveystoipujien ja mielenterveysomaisten tukijoina tai palveluntuottajina. Järjestöt ovat myös keskeinen osa elävää kansalaisyhteiskuntaa ja tuovat esiin ihmisten äänen.
Hyvinvointialue turvaa kumppanuuksien toimivuuden ja jatkuvuuden siten, että:
- järjestöjen kanssa luodaan ja ylläpidetään pysyviä, systemaattisia yhteistyön rakenteita,
- vahvistetaan aluepäättäjien ymmärrystä mielenterveysjärjestöjen roolista kansalaistoimijoina, palveluiden tuottajana, sidosryhmänä ja vaikuttajana,
- varmistetaan järjestöille pitkäjänteinen, ennakoitava rahoitus.
Järjestöyhteistyö ja järjestöjen rahoitus kunnassa
Mielenterveyttä kunnassa vahvistetaan myös yhteistyöverkostojen välityksellä. Mielenterveysjärjestöt täydentävine palveluineen ovat lähellä kunnan asukkaita. Myös niiden asiantuntemus mielenterveyden edistämisestä on kunnan päättäjien ja virkahenkilöstön käytettävissä.
Hyvin toimiva yhteistyö kunnan ja järjestöjen välillä edellyttää, että:
- mielenterveysjärjestöjä kuullaan,
- päättäjät ymmärtävät mielenterveysjärjestöjen roolin kansalaistoimijoina, palveluiden tuottajana, sidosryhmänä ja vaikuttajana,
- kunta kutsuu järjestöjä mukaan pysyviin yhteistyörakenteisiinsa, jotka rakennetaan järjestelmällisesti toimiviksi verkostoiksi,
- järjestöjen rahoitus kunnassa on pitkäjänteistä ja ennakoitavaa.
