Laki lasten ja nuorten terapiatakuusta astui voimaan toukokuun alussa.
Mielenterveysjärjestöt ovat ajaneet pitkään terapiatakuuta koko väestölle parantamaan perustason mielenterveyshoitoa. Nyt säädetyllä lailla Petteri Orpon hallitus on halunnut vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita.
Takuu turvaa lapsille ja alle 23-vuotiaille nuorille apua mielenterveysongelmiin varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa.
”Konkreettisin muutos on, että tietyt mielenterveyspalvelut on aloitettava kuukauden kuluessa tarpeen toteamisesta”, kertoo lakia sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellut Liisa Jokinen.
Laki ei nimeä yksittäisiä hoitomenetelmiä
Terapiatakuun lainsäädäntö turvaa avun saamista lyhytpsykoterapian ja lyhytinterventioiden osalta.
”Takuun sisältämät lyhytinterventiot ovat mielenterveyden häiriöiden ehkäisyyn ja hoitoon kehitettyjä, strukturoituja ja vaikuttaviksi todettuja menetelmiä”, Jokinen kuvaa.
Menetelmistä sovitaan viiden yhteistyöalueen tasolla.
”Menetelmien tulee perustua näyttöön. Hoitojen kehittyessä ja tutkimustiedon lisääntyessä mukaan tulee uusia menetelmiä.”
Viiden yliopistosairaalan tehtävänä on arvioida menetelmiä ja ylläpitää niihin liittyvää osaamista.
”Jokainen hyvinvointialue kuuluu yhteistyöalueeseen, joista kullakin on yliopistosairaala. Yhteistyöalueilla tehdään sopimus takuuseen kuuluvista menetelmistä ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä.”
Terapiatakuu ei ratkaise kaikkien lasten ja nuorten ongelmia
Käytännössä terapiatakuuta toteuttavat työssään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, kuten psykologit, kuraattorit, terveydenhoitajat tai sosiaalityöntekijät. Menetelmäkoulutuksen lisäksi he tarvitsevat niiden käyttöön liittyvää työnohjausta ja osaamisen ylläpitoa.
Mielenterveyden ongelmissa tarvitaan huolellista selvittelyä siitä, mistä on kyse ja mikä hoito- tai tukimuoto voisi toimia.
”Tärkeää on, että ammattilainen kuuntelee ja ottaa vakavasti lapsen tai nuoren murheet ja huolet.”
Mielenterveyden ongelmien erottaminen muusta tarvittavasta hoidosta tai tuesta ei ole aina helppoa.
”Tilannetta pitää arvioida kokonaisuutena ja löytää parhaat tavat auttaa lasta tai nuorta ja hänen perhettään. Esimerkiksi lapsen vatsavaivat tai päänsärky voi liittyä johonkin somaattiseen vaivaan tai sitten mielenterveyteen.”
Jokinen muistuttaa, että mielenterveyden haasteissa joskus kevyetkin toimet voivat tepsiä. Vapaamuotoinen keskustelu tilanteesta ja mahdollisista ratkaisuista, tai harrastuksen löytäminen voi riittää. Tärkeää on myös tarvittaessa tuki oppimisen haasteisiin.
Jokinen painottaa, että terapiatakuu ei ole ratkaisu kaikkien lasten ja nuorten ongelmiin. Jos lapsella tai nuorella on vakavaa mielenterveyden oireilua, tarvittava hoito tulee järjestää erikoissairaanhoidossa.
”Lainsäädännön mukaan alle 23-vuotiaiden tulee päästä kolmessa kuukaudessa erikoissairaanhoitoon.”
”Hoitoon pääsy mielenterveysongelmissa ei aina toteudu ideaalisti. Siksi on viime vuosina panostettu paljon uusiin hoito- ja tukimuotoihin, kuten matalan kynnyksen verkkotukeen ja nettiterapioihin.”
Perhe on mukana alaikäisten palveluissa
Jokisen mukaan perheen huomioimisen tulee olla lähtökohta kaikissa alaikäisten palveluissa, ja tämä huomioidaan myös terapiatakuussa.
”Osa takuun piiriin kuuluvista menetelmistä on suunnattu vanhempien kanssa työskentelyyn. Esimerkiksi pienten lasten käytöshäiriöissä se, miten vanhempi ohjaa lasta, on jo itsessään lasta tukevaa ja hoitavaa.”
”Teini-ikäisilläkin vanhemmat ovat tärkeässä roolissa, mutta myös kaverisuhteet ovat tärkeitä. Myös nuorten interventioissa suhteet vanhempiin huomioidaan.”
Menetelmille rahoitusta jo viime hallituskaudella
Jokisen mukaan perustason psykososiaalisten menetelmien kokonaisuutta rakennetaan pitkäjänteisesti askel kerrallaan. Viime hallituskaudella sosiaali- ja terveysministeriö rahoitti tiettyjen menetelmien käyttöönottoa. Tällä hallituskaudella menetelmien saatavuutta on parannettu terapiatakuulainsäädännöllä.
”Menetelmiä on siis jo hyvinvointialueilla käytössä, eli viime hallituskauden kehittämistyö jatkuu.”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koostaa ja arvioi tietoa perustasolle sopivista psykososiaalisista menetelmistä. Palveluvalikoimaneuvosto työstää näitä koskevaa suositusta. Näin pyritään vahvistamaan kansallista ohjausta.
”Samalla tunnistetaan alueiden välisiä eroja. Hyvinvointialueet ovat halunneet jatkaa paikallisesti jo hyväksi havaittujen menetelmien käyttöä, eikä sitä kansallisesti rajata”, Jokinen kertoo.
Laadukas mielenterveyshoito edellyttää myös hoidon vaikuttavuuden arviointia.
”Vaikuttavuustietoa tarvitaan lisää, jotta resursseja voidaan suunnata aidosti vaikuttaviin palveluihin”, Jokinen sanoo.
Hyvinvointialueilla liikkumavaraa toteutuksessa
Terapiatakuun toimeenpanoon on kohdennettu lisärahoitusta 35 miljoonaa euroa hyvinvointialueille ja korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoon. Nämä päättävät siitä, missä palveluissa ja mitä lyhytinterventioita alueella annetaan.
Ratkaisut voivat olla alueellisesti erilaisia.
”Hyvinvointialueille haluttiin antaa liikkumavaraa, koska tiedossa oli, että lasten, nuorten ja perheiden palvelut on organisoitu eri tavoin eri alueilla”, Jokinen muotoilee.
Silti hän uskoo, että eri puolilla Suomea on melko yhtenäinen näkemys menetelmistä. Viranomaiset ovat myös laatineet ohjeita toimeenpanon tueksi.
”Yhteistyöalueen tason sopiminen varmistaa yhdenvertaisuutta, ja hallituskauden aikana kansallista ohjausta kehitetään. Eduskuntakin on edellyttänyt kansallisen ohjauksen kehittämistä, kun se on hyväksynyt terapiatakuun lainsäädännön.”
Terapiatakuu ja hoitotakuu täydentävät toisiaan
Lasten ja nuorten terapiatakuu edellyttää, että alle 23-vuotiaan tulee päästä perustasolla tiettyihin mielenterveyspalveluihin viimeistään kuukauden kuluessa tarpeen toteamisesta. Takuu koskee lieviä tai keskivaikeita mielenterveyden ongelmia.
Hoitotakuu koskee kiireetöntä hoitoonpääsyä perusterveydenhuollossa niin somaattisen kuin psyykkisen terveyden haasteissa. Ensimmäinen hoitotapahtuma on järjestettävä 14 vuorokauden aikana hoidon tarpeen arvioinnista enintään 23-vuotiailla.
Lyhytpsykoterapia on psykoterapiaa, joka kestää enintään noin 20–25 tapaamiskertaa. Lyhytpsykoterapiaa antaa psykoterapiakoulutuksen saanut psykoterapeutti.
Määrämuotoiset lyhytinterventiot ovat psykososiaalisia menetelmiä mielenterveyden ongelmiin tai niiden ehkäisyyn. Niiden tulee pohjautua tieteelliseen vaikuttavuusnäyttöön. Määrämuotoisuus tarkoittaa, että menetelmien teoreettinen viitekehys, rakenne, sisältö ja kohderyhmä tulee olla selkeästi kuvattu.
Lyhytinterventioita voivat antaa sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluissa ammattilaiset, jotka ovat saaneet kyseisen menetelmän käyttöön liittyvän koulutuksen. Interventio kestää yleensä 6–20 tapaamiskertaa.
