Hallitus ei käyttänyt kehysriihessä mahdollisuuttaan toteuttaa Terapiatakuu nopealla aikataululla.
Tämä oli ennakoitavissa jo kehysriihen alussa. Uutissuomalaisen kyselyssä eduskuntaryhmien puheenjohtajien viesti oli lähes yhtenäinen: Terapiatakuu sidotaan hoitotakuuseen.
Ainoastaan Vihreiden Emma Kari puhui kyselyssä Terapiatakuusta erillisenä toimena.
Terapiatakuun ja hoitotakuun sitominen yhteen ei ole ongelma. Hoitotakuun aikataulu sen sijaan on.
Nyt tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnan käsittelyyn vuoden 2021 aikana.
Hoitotakuuta on siirretty jo kolme kertaa – nyt tehdyillä päätöksillä se siirtyy edelleen
Terapiatakuu yhdistettiin hoitotakuun etenemiseen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa alkukeväästä 2020. Hoitotakuun säätäminen on sittemmin viivästynyt useaan otteeseen.
Hoitotakuuta toteutetaan nyt määräaikaisen EU:n elpymisrahastosaannin Suomen osuuden pohjalta.
Vastuuministeri Krista Kiuru (sd.) lupasi hallituksen hoitotakuuesityksen valmistuvan jo syksyllä 2019.
Hoitotakuuesitys on kirjattu sen lisäksi lainsäädäntösuunnitelmiin jo kolme kertaa: kevätkaudella 2020, syyskaudella 2020 ja nyt kevätkaudella 2021. Nyt tavoitteena on antaa esitys vuoden 2021 aikana.
Tämän lisäksi Suomen Kuvalehti uutisoi, että sote-uudistus uhkaa viivästyä. Lehden mukaan uudistuksen lykkääntyminen oli esillä hallituksen kehysneuvottelujen yhteydessä. Taustalla on kansanedustajien työruuhka.
Sote-uudistuksen viivästyminen vaikuttaisi todennäköisesti myös hoitotakuuseen liittyvän lainsäädännön valmisteluun ja jopa sen toteutumisen aikatauluun.
Kansalaiset vaativat mielenterveyspalveluiden kokonaisuudistusta
Terapiatakuulla on vahva kansalaisten tuki: kansalaisaloite keräsi yli 50 000 nimeä jo vuonna 2019. Kaikki hallituspuolueet sitoutuivat Terapiatakuun toteuttamiseen eduskuntavaalien 2019 alla.
Mielenterveysongelmiin vastaaminen nopeasti olisi juuri nyt hyvin perusteltua.
Yhdistyneet kansakunnat (YK) varoitti viime toukokuussa maailmaa uhkaavasta koronan jälkeisestä mielenterveyskriisistä ja kannustaa valtioita panostamaan psykososiaalisen tukeen ja nopeaan pääsyyn mielenterveyspalveluihin.
Lisäksi merkittävät kansalaisjärjestöt ottivat aiheeseen kehysriihen alla kantaa. Kaikkien hallituspuolueiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöt ovat myös nostaneet Terapiatakuun esille omissa kehysriihitavoitteissaan.
HS:n pääkirjoituksessa todettiin keväällä, että siitä on tullut “Politiikan pelinappula”.
Nyt näyttää siltä, että nappula on pudonnut pelilaudalta hoitotakuun kanssa.
Hoitotakuun rahoituksesta on erilaisia kustannusarvioita
Hoitotakuu on ollut koko hallituksen yhteinen tärkeä tavoite. Sen toteuttamisesta on useita erilaisia kustannusarvioita. Lääkäriliiton kustannusarvio uudistuksesta on esimerkiksi 100 miljoonaa euroa.
Tähän laskelmaan ei sisälly Terapiatakuu-kansalaisaloitteessa vaadittuja 35 miljoonan euron investointia mielenterveyspalveluiden saatavuden parantamiseen.
Hallitusohjelmassa on varattu hoitotakuun tiukentamiseen pysyvää rahoitusta noin 50 miljoonaa euroa valtiontalouden menokehyksiin.
Tämän lisäksi hallitus toivoo saavansa hoitotakuun vihdoin liikkeelle EU:n elpymisrahoituksella, mutta tähän voi liittyä omia haasteitaan. Elpymisrahoituksen käytöstä pysyväluonteisiin kohteisiin on olemassa erilaisia näkemyksiä.
Hoitotakuun ja Terapiatakuun yhteydestä kiinni pitäminen on mahdollista, mutta se vaatii merkittävät pysyvät menolisäykset valtion budjettikehyksiin.
Terapiatakuu voidaan toteuttaa nopeammin, jos tahtoa riittää
Terapiatakuun viivästyminen edelleen on pettymys, sillä parannuksia mielenterveyden vahvistamiseksi olisi tarvittu jo ennen koronapandemiaa.
Pitkäjänteistä ja kestävää terveydenhuoltoa ei voi rakentaa yksinomaan hankerahoituksen ja vuonna 2025 päättyvän EU:n määräaikaisen elpymisrahan varaan.
Hallituksen on syytä korjata linjansa Terapiatakuun osalta hyvin pikaisesti. Mielenterveyspooli katsoo, että vielä on olemassa mahdollisuus toimia.
Nyt alkaa olla kiire tarttua uudistukseen.
Kirjoittajat:
Turkka Sinisalo
Mielenterveyspoolin hankepäällikkö
etunimi.sukunimi@mieli.fi
+358 40 828 6553
Kalle Erkkilä
Mielenterveyspoolin viestinnän asiantuntija
etunimi.sukunimi@mieli.fi
+358 40 192 95 04
