Mielenterveyspoolin ohjausryhmä sihteeristöineen vieraili sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) puheilla sosiaali- ja terveysministeriössä 15. maaliskuuta.
Keskustelun aiheina olivat mielenterveysjärjestöjen työn merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa, terapiatakuu, kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpano sekä järjestöjen toimintaedellytykset.
Alueellinen yhdenvertaisuus terapiatakuussa tärkeä tavoite
Hallitus valmistelee parhaillaan lasten ja nuorten terapiatakuuta. Ministeri Juuso totesi, että sen toteuttamiseen hallitusohjelmassa varatulla rahoituksella tähdätään siihen, että mielenterveyden palvelupolku nuorille olisi samanlainen koko maassa.
Mielenterveyspooli nosti esiin, että lasten ja nuorten terapiatakuun yläikäraja olisi tarpeellista nostaa 29 ikävuoteen saakka. Alueellinen yhdenvertaisuus on myös järjestöjen mielestä yksi terapiatakuun tärkeimpiä tavoitteita.
Ehdotimme ministerille, että tämän hallituskauden aikana ryhdyttäisiin valmistelemaan terapiatakuun laajentamista koko väestöön.
Järjestöjen ja julkisen vallan yhteistyöllä kohti ratkaisuja
Mielenterveyspoolin delegaatio totesi, että kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma tarjoavat mielenterveyspolitiikan toimeenpanolle hyvän raamin. Ministeri kertoi, että mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoa jatketaan.
Tarjosimme järjestöjen asiantuntemusta toimeenpanoa koskevaan yhteistyöhön, joka on aloitettu jo edellisellä hallituskaudella. Strategian toimeenpanoon tarvitaan Mielenterveyspoolin mielestä laaja, poikkihallinnollinen ohjausrakenne.
Heikentyneen mielenterveyden kustannukset Suomelle ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa. Poikkihallinnollisella yhteistyöllä olisi mahdollista löytää keinoja vähentää näitä kustannuksia.
Mielenterveysjärjestöillä korvaamaton rooli muun muassa vertaistuessa
Ministeri Juuso esitti näkemyksensä siitä, miten ensiarvoista mielenterveyden tukemisessa on kohtaava työ sekä vertaistuki.
Kansalaisjärjestöjen matalan kynnyksen palvelut ja niiden mahdollistama vertaistuki ovat osa mielenterveyden palvelujärjestelmää. Järjestöjen toiminta vahvistaa niin mielenterveystoipujien ja heidän omaistensa osallisuutta ja työkykyä kuin kaikkien Suomessa asuvien mielenterveyttä. Ministeri Juusonkin mukaan yhdistysten työ on tärkeää.
Hallitusohjelmaan sisältyy suunnitelmat mittavista leikkauksista sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin, jotka toteutuessaan kaventavat muun muassa kriisiauttamisen ja vertaistuen palvelutarjontaa. Järjestöjen toimintaan kohdistuvista muutoksista tulee tehdä kattavat vaikutusarvioinnit, jotta säästöt eivät käänny kustannuksiksi toisaalla.
Mielenterveyspoolin ohjausryhmä
Minna Savolainen, varapuheenjohtaja, Nyyti ry
Sari Aalto-Matturi, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Päivi Lepistö, Suomen Klubitalot
Riikka Nieminen, KoKoA -Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry
Olavi Sydänmaanlakka, Mielenterveyden keskusliitto
Tiina Puranen, Mielenterveysomaisten keskusliitto – Finfami ry
Ann-Charlott Rastas, Psykosociala Förbundet rf
Mielenterveyspoolin sihteeristö
Aija Salo, pääsihteeri
Ellen Tuomaala, viestinnän asiantuntija
