Koronarajoitusten päättymisen jälkeen mielenterveyspalvelujen kysyntä todennäköisesti kasvaa entisestään ja palvelut voivat ruuhkautua. Rajoitusten aikana esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveysavun palveluja on suljettu.

Kuormituksen ja uupumuksen tunne koettelee nyt erityisesti 18–34-vuotiaita nuoria aikuisia.

Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin ja MTV Uutisten helmikuussa 2021 julkaiseman kyselyn mukaan 75 prosenttia nuorista koki rajoitusten heikentäneen heidän henkistä hyvinvointiaan.

Opiskelijoiden ja nuorten mielenterveyden oireilu on lisääntynyt korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 2000-luvun ajan. Korona on heikentänyt jaksamista entisestään.

Pääsyä matalan kynnyksen hoitoon on edistettävä

Hallitus panosti viime vuonna lisätalousarviossa esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) korona-ajan valmiuteen. Lisäksi opetus- ja kultuuriministeriö mahdollisti ylioppilas- ja opiskelijakunnille erityisavustuksen hakemisen opiskelijoiden yhteisöllisyyden lisäämiseksi.

Näiden lisäksi tarvitaan kuitenkin palvelujärjestelmään muutoksia, jotka edistävät kaikkien väestöryhmien pääsyä mielenterveyspalveluiden piiriin, erityisesti matalan kynnyksen lyhytaikaisiin hoitoihin.

OECD arvioi jo vuonna 2018, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa. Sitra puolestaan laskee tuoreessa raportissaan työn ulkopuolelle jäämisen kustannusten julkiselle taloudelle olleen vuonna 2019 yli 18 miljardia euroa. Suomi menettää vuosittain 5,2 miljoonaa työpäivää mielenterveyssyistä johtuen.

Mielenterveyden häiriöt ovat tällä hetkellä isoin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttaja. Mielenterveyteen liittyvät haasteet lisäävät siis julkisen talouden kustannuspainetta ja vähentävät työvoiman saatavuutta.

Mielenterveyden haasteisiin vastaaminen ja hyvinvointiin panostaminen on otettava huomioon osana työllisyystoimia. Puoliväliriihessä hallitus linjaa Suomen julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2025.

Mielenterveys tulee nähdä sekä inhimillisenä panostuksena ihmisten hyvinvointiin, että välttämättömänä talous- ja työllisyysinvestointina.

Terapiatakuusta totta puoliväliriihessä

Terapiatakuu on toteuttava vielä tämän hallituskauden aikana kiireellisenä päätöksenä ja pysyvällä budjettirahoituksella. Kaikki hallituspuolueet sitoutuivat viime eduskuntavaaleissa Terapiatakuun mukaisiin tavoitteisiin.

Terapiatakuu maksaa noin 35 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä voidaan saada 500 koulutetun mielenterveysalan ammattilaisen lisätyöpanos perusterveydenhuoltoon. Lisäksi määrärahaan sisältyy panostuksia nykyisten ammattilaisten täydennyskoulutukseen.

Tästä hyvinvointi-investoinnista on mahdollista saada merkittäviä säästöjä. Peruspalveluissa saatavilla oleva, riittävän varhain aloitettu näyttöön perustuva psykososiaalinen hoito tai psykoterapia voisi siirtää arviolta jopa 7500 henkilöä etuuksien piiristä työelämään.

Hallituksen tavoittelema työllisyysasteen nostaminen voi olla vaikeaa ilman vaikuttavaa mielenterveystyötä. Jos mielenterveyssyistä johtuva siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle vähentyisi edes 10–15 prosenttia, työllisyysaste nousisi 0,25–0,37 prosenttia ja bruttokansantuote vahvistuisi 0,3–0,5 prosenttia.

Mielenterveyspalvelut on nostettava hallituksen kehysriihessä korkealle tärkeysjärjestyksessä. Nyt on viimein aika tehdä Terapiatakuusta totta.

Kannanoton allekirjoittajat

Mielenterveyspooli

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry

Beslut om Terapigaranti måste fattas vid halvtidsöversynen

Terapigarantin måste genomföras redan under den pågående regeringsperioden. Beslutet ska fattas i brådskande ordning och garantin anvisas permanent finansiering.

När coronabegränsningarna slopas är det sannolikt att efterfrågan på mentalvårdstjänster ökar ytterligare. Då finns det risk att det uppkommer rusning i tjänsterna. Under begränsningstiden har till exempel lättillgängliga mentalvårdstjänster stängts.

Det är särskilt unga vuxna mellan 18 och 34 år som drabbas av stress och utmattning.

Enligt en undersökning som ungdomssektorns takorganisation Allians och MTV Uutiset publicerade i februari 2021 upplevde 75 procent av alla unga att begränsningarna försämrat deras psykiska välbefinnande.

Hälsoundersökningen för högskolestuderande visar att de psykiska problemen bland studerande och unga har ökat under hela 2000-talet. Coronapandemin har försämrat deras mående ytterligare.

Tillgången till lättillgänglig vård ska främjas

I tilläggsbudgeten i fjol satsade regeringen till exempel på Studenternas hälsovårdsstiftelses (FSHS) beredskap under coronapandemin. Dessutom gjorde undervisnings- och kulturministeriet det möjligt för student- och studerandekårer att ansöka om ett särskilt bidrag för åtgärder som ökar gemenskapen bland studerande.

Utöver dessa åtgärder är det nödvändigt att ändra servicesystemet så att det blir lättare för alla befolkningsgrupper att få mentalvårdstjänster – i synnerhet korta, lättillgängliga behandlingar.

OECD uppskattade redan år 2018 att kostnaderna för försämrad psykisk hälsa i Finland utgjorde 11 miljarder om året. Sitra uppskattar i sin färska rapport att kostnaderna för den offentliga ekonomin för att människor hamnar utanför arbetslivet var mer än 18 miljarder euro år 2019. Finland går miste om 5,2 miljoner arbetsdagar varje år av orsaker som anknyter till psykisk hälsa.

Psykiska störningar är för närvarande den största enskilda orsaken till invalidpensioner i Finland. Problem som gäller psykisk hälsa ökar således kostnadstrycket inom den offentliga ekonomin och minskar tillgången till arbetskraft.

Utmaningarna som gäller den psykiska hälsan ska lösas och satsningar göras på välbefinnandet som en del av sysselsättningsåtgärderna. Vid halvtidsöversynen ger regeringen riktlinjer för planeringen av Finlands offentliga ekonomi åren 2022–2025.

Åtgärderna för förbättrad psykisk hälsa ska ses både som satsningar på människornas välbefinnande som görs av mänskliga orsaker och som nödvändiga investeringar som stärker ekonomin och sysselsättningen.

Terapigarantin måste genomföras vid halvtidsöversynen

Terapigarantin måste genomföras redan under den pågående regeringsperioden. Beslutet ska fattas i brådskande ordning och garantin anvisas permanent finansiering. Alla regeringspartier förband sig till mål enligt Terapigarantin i förra riksdagsvalet.

Terapigarantin kostar cirka 35 miljoner euro per år. Med denna summa är det möjligt att stärka mentalvården inom primärvården med arbetsinsatsen av 500 yrkesutbildade personer inom mentalvård. I anslaget ingår också satsningar på fortbildning av yrkesutbildade personer som redan arbetar i branschen.

Denna investering på välbefinnandet kan ge betydande besparingar. När primärvården kan erbjuda evidensbaserad psykosocial vård eller psykoterapi som inleds i ett tillräckligt tidigt skede, blir det möjligt att uppskattningsvis flytta upp till 7 500 personer som tar emot förmåner till arbetslivet.

Utan effektivt mentalvårdsarbete kan det vara svårt att höja sysselsättningsgraden till den nivå som regeringen siktar på. Om övergången till invalidpension på grund av psykiska orsaker minskade ens med 10–15 procent, skulle sysselsättningsgraden stiga med 0,25–0,37 procent och bruttonationalprodukten öka med 0,3–0,5 procent.

Mentalvårdstjänster måste ges hög prioritet i regeringens budgetramförhandlingar. Nu är det dags att göra verklighet av Terapigarantin.

Ställningstagandets undertecknare

Mentalhälsopoolen

SOSTE Finlands social och hälsa rf

Ungdomssektorns takorganisation i Finland Allians rf

Finlands studerandekårers förbund – SAMOK rf

Finlands studentkårers förbund (FSF)