Tänään julkaistiin perustulokokeilun arviointitutkimus, jonka mukaan perustuloa saaneet ihmiset olivat tyytyväisempiä elämäänsä, tunsivat itsensä terveemmiksi ja psyykkisesti vähemmän kuormittuneiksi.
He kokivat myös mielialansa, muistinsa, uusien asioiden oppimisen kykynsä ja keskittymiskykynsä paremmiksi kuin tutkimuksen verrokkiryhmä, joka ei saanut perustuloa.
Raportin mukaan on mahdollista, että perustulo on osaltaan vähentänyt työttömyyden aiheuttamaa taloudellista ahdinkoa ja toimeentulon epävarmuutta, mikä on lisännyt mielen hyvinvointia.
Perustulo lisäsi luottamusta omaan tulevaisuuteen ja vaikutusmahdollisuuksiin
Raportista selviää, että perustuloa saaneet luottivat toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin sekä omaan tulevaisuuteensa ja vaikutusmahdollisuuksiinsa enemmän kuin verrokit.
Tämä voi johtua perustulon vastikkeettomuudesta, jonka on aiemmissa tutkimuksissa havaittu lisäävän ihmisten luottamusta järjestelmään.
”Perustulon vaikutukset itse koettuun hyvinvointiin näyttävät olevan myönteisiä, mikä vahvistaa aikaisempia tutkimustuloksia. On erityisen tärkeää, että se on nostettu tässä kokeilussa vahvasti esille”, terveyspsykologian erikoispsykologi ja psykoterapeutti Maarit Lassander sanoo. Hän osallistui perustulokokeilun arviointiin.
Perustulon vaikutukset ovat positiivisia mielenterveyden kannalta
Tutkimusten mukaan työttömyysaikaan liittyy arjen ongelmia ja mielen hyvinvointia alentavia tekijöitä, mutta pieni taloudellinen helpotus on voinut edistää arjessa selviytymistä ja tuottaa uutta päämäärätietoisuutta elämään.
Suomen perustulokokeilun työttömiä koskeva tulos on linjassa aiempien selvitysten kanssa, joissa perustulon on arveltu liittyvän parempaan mielenterveyteen ja koettuun hyvinvointiin.
Aiempaa tutkimustietoa perustulon saamisen yhteydestä mielen hyvinvointiin on toistaiseksi vähän tarjolla, mutta tänä vuonna julkaistussa katsauksessa todetaan, että perustulon vaikutukset ovat positiivisia mielenterveyden kannalta.
“Kun arvioidaan yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia, niin on tärkeää, että mielenterveysvaikutukset otetaan huomioon”, MIELI ry:n kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck sanoo.
Perustulo paransi toimeentuloa ja taloudellista hyvinvointia
”Vaikka perustulo ei ratkaisisi vaikeita elämäntilanteita, se voi parhaimmillaan vähentää huolta omasta taloudesta ja myös sitä kautta lisätä mielen hyvinvointia”, Maarit Lassander sanoo.
Perustulokokeilun hyvinvointivaikutuksia selvitettiin kyselytutkimuksella, joka tehtiin puhelimitse juuri ennen kokeilun päättymistä.
“Tutkimuksen perusteella ei voida varmasti sanoa, että koeryhmän parempi hyvinvointi johtuisi juuri perustulon saamisesta. Toisaalta myös muissa maissa järjestetyistä alueellisista ja paikallisista perustulokokeiluista on saatu samansuuntaisia tuloksia hyvinvoinnin kohenemisesta”, tutkimusryhmän päällikkö Minna Ylikännö sanoo Kelan tiedotteessa.
Miten Suomen perustulokokeilu toteutettiin?
Suomen perustulokokeilu toteutettiin vuosina 2017–2018. Kokeilun tavoitteena oli tuottaa tietoa perustulon vaikutuksista kohdeväestön työllisyyteen, tuloihin ja sosiaaliturvan käyttöön. Lisäksi arvioitiin perustulon saajien hyvinvointia.
Perustulokokeilun koeryhmään valittiin satunnaisotannalla 2 000 henkilöä työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa Kelasta marraskuussa 2016 saaneista 25–58-vuotiaista. Muut samana ajankohtana työttömyysturvaa saaneet muodostivat kokeilun verrokkiryhmän.
Perustuloa maksettiin 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tuloista tai siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä.
Perustulo oli vastikkeeton etuus, jota ei tarvinnut hakea ja jonka saamiselle ei ollut erityisiä ehtoja. Perustuloa maksettiin koeryhmälle kahden vuoden ajan vastikkeettomasti, eivätkä työ- tai yrittäjätulot vähentäneet etuutta
