Mielenterveysstrategian tavoitteena on turvata mielenterveystyön jatkuvuus ja tavoitteellisuus. Strategia valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä.
Videolla Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck kertoo, miksi mielenterveysstrategian valmisteluun kannattaa osallistua.
”Tähän saakka Suomessa mielenterveystyön linjaukset ovat pohjautuneet paljolti ammattilaisten ja asiantuntijoiden näkemyksiin. Nyt on tekeillä uudet linjaukset”, Wahlbeck sanoo.
Asia on tärkeä, koska linjaukset tehdään vuoteen 2030 saakka. Siksi tarvitsemme jokaisen ihmisen panoksen.
Wahlbeck kertoo, että Mielenterveyden ongelmat ovat nousseet merkittävämmäksi kansanterveyshaasteeksi Suomessa.
Nyt voit osallistua ja vaikuttaa mielenterveysstrategian valmisteluun täyttämällä Sosiaali- ja terveysministeriön kyselyn.
Vastaa kyselyyn
Mielenterveysstrategian linjausten perusteella tulevat hallitukset laativat omat mielenterveysohjelmansa toimenpiteineen.
Videolla Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Sami Pirkola kertoo strategian viidestä painopisteestä:
1. Mielenterveys pääomana
Ensimmäisenä painopiste on mielenterveyden keskeinen rooli ihmisten ja yhteiskunnan elämässä ja toiminnassa. Mielenterveydestä huolehtiminen ja sen tukeminen kaikilla tasoilla on sijoitus, joka tuottaa sekä henkistä että aineellista hyvinvointia.
2. Lasten ja nuorten mielenterveyden rakentaminen arjessa
Erityisenä mielenterveyspanostuksena on tukea lasten ja nuorten mielenterveyttä vahvistavaa hyvää arkea kaikissa muodoissaan. Tämä voi toteutua eri tavoin perheissä, oppilaitoksissa ja monenlaisissa lähiympäristöissä.
3. Mielenterveysoikeudet
Yleiset ja yhtäläiset mielenterveysoikeudet takaavat ihmisarvon, perus- ja ihmisoikeuksineen kaikille – aidon yhdenvertaisuuden hengessä. Erityisesti tulisi tarkastella mielenterveydeltään haavoittuvia, joiden kohdalla voidaan tarvita myös toimeentulosta ja osallisuudesta huolehtimista, sekä ennakkoluulojen hälventämistä.
4. Ihmisen tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut
Neljäs painopiste on ihmisten tarpeiden mukaiset laaja-alaiset palvelut, jotka on sovitettu yhteen, tukemaan mielenterveyttä oikea-aikaisesti, aina varhaisesta puuttumisesta, kriittisiin akuuttitilanteisiin tai kuntouttamiseen asti.
5. Suunnitelmallinen mielenterveysjohtaminen
Mielenterveystyötä täytyy ohjata ja johtaa suunnitelmallisesti, parhaaseen tietoon ja teknologiaan tukeutuen. Kokonaisuus on hahmotettava selkeästi, ja hallinnolliset rajat pitää pystyä ylittämään.
”Mielenterveys on muutakin kuin mielenterveyden häiriöitä tai heikentymistä. Se on positiivinen voimavara.”
”Tulevan mielenterveysstrategian tulee lähteä myönteisen mielenterveyden edistämisestä”, Suomen Mielenterveysseuran johtava asiantuntija Meri Larivaara sanoo.
”Myönteisen mielenterveyden edistämisestä strategian tulisi edetä mielenterveyden häiriöiden ehkäisyyn, varhaiseen tunnistamiseen, yksilölliseen hoitoon, hyvään kuntoutukseen ja mielenterveyteen liittyvän kielteisen leiman vähenemiseen.
Ja tietenkin hyvään johtamiseen ja päätöksentekoon niin, että kaikessa päätöksenteossa osattaisiin ottaa mielenterveysvaikutukset huomioon”, Larivaara sanoo.
Lisätietoa
Sosiaali- ja terveysministeriö: Mielenterveysstrategia tuo jatkuvuutta pitkän aikavälin mielenterveystyöhön
Valtiovarainministeriö: Mielenterveysstrategian valmistelun ohjaus- ja asiantuntijaryhmä
Suomen Mielenterveysseura: Meri Larivaara: ”Mielenterveys muutakin kuin häiriöitä – se on positiivinen voimavara”
