Oikeuskansleri antoi 29. tammikuuta ratkaisunsa kanteluihin hallituksen eduskuntaan tuomista ns. säästölaeista eli sosiaaliturvan leikkauksista syksyllä 2023.
Oikeuskanslerin mukaan vähimmäisvaatimukset säädösvalmistelulle eivät näissä hallituksen esityksissä täyttyneet. Kanteluiden kohteena olleissa hallituksen esityksissä oli liian lyhyt lausumisaika.
Lakiesityksiin sisältyneet arviot vaikutuksista perus- ja ihmisoikeuksiin olivat oikeuskanslerin mukaan liian suppeita. Lainsäädäntö, jolla on yhtymäkohtia perus- ja ihmisoikeuksiin tulisi valmistella erityisen huolellisesti ja erityisen avoimessa menettelyssä, joka takaa kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuudet.
Lisäksi jäi epäselväksi, missä määrin kuulemiskierrokset tosiasiassa vaikuttivat lopullisiin hallituksen esityksiin.
Mielenterveyspoolikin huolissaan valmistelusta
Mielenterveyspoolikin ilmaisi syksyllä huolensa sosiaaliturvan leikkausten pikaisesta valmistelusta.
Sen mukaan kansalaisyhteiskunnan ja asiantuntijoiden mahdollisuus perehtyä ja ottaa kantaa lainvalmisteluun on demokratian keskeinen edellytys. Lyhyen lausumisajan vuoksi vain harva mielenterveysjärjestö ehti perehtyä leikkausesityksiin ja lausua niistä, vaikka niukka toimeentulo vaikuttaa keskeisesti mielenterveyteen.
Kyseiset heikennykset esimerkiksi asumistukeen ja kuntoutusrahaetuuksiin kohdistuivat monelta osin jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, joista osa on mielenterveystoipujia.
Julkisessa päätöksenteossa arvioitava mielenterveysvaikutukset
Mielenterveyspoolin mukaan sekä lainvalmistelussa että hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksenteossa tulisi aina arvioida esitettyjen muutosten vaikutukset mielenterveyteen.
Mielenterveysvaikutusten arviointi auttaa varmistamaan, edistävätkö lainsäädäntö ja viranomaispäätökset väestön mielenterveyttä vai heikentävätkö ne sitä. Vaikutusarvioinnissa tulisi tarkastella myös sitä, aiheutuuko muutoksista kohtuuttomia kielteisiä vaikutuksia jollekin ihmisryhmälle, kuten mielenterveystoipujille.
