Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kannanotto 20.10.2020
OECD:n Health at a Glance (2018) -tutkimuksen mukaan heikentyneen mielenterveyden kokonaiskustannukset Suomelle ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa, joista työmarkkinakustannusten osuus on jopa 4,7 miljardia euroa.
Tuoreet tutkimukset osoittavat, että monia sairauksia voidaan ehkäistä työn psykososiaalista eli työn henkistä ja sosiaalista kuormitusta vähentämällä.
Psykososiaaliset riskit ja työstressi ovat haastavimpia työterveys- ja työturvallisuusnäkökohtia. Työpaikkojen tulee vahvistaa työterveysyhteistyötä ja sen avulla pyrkiä tehostamaan terveyden edistämistä sekä työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyä erityisesti psykososiaalisten riskien osalta osana pakollista työpaikoilla tehtävää riskinarviointia.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan ja Työterveyslaitoksen (24.9) julkaiseman Policy Brief -katsauksen mukaan yksilöön kohdistuvien työkyvyn tukitoimien – ja erityisesti liikunnan, psykoterapian sekä osasairauspäivärahan – hyödyllisyydestä on vahvaa näyttöä.
Yksilöön kohdistuvan tuen lisäksi on syytä panostaa erityisesti työpaikkojen ja yhteiskunnan toimiin. Tällaisia ovat esimerkiksi osallistava työaikasuunnittelu vuorotyössä, työn muokkaus ja työuravalmennuksen lisääminen. Erilaisten toimenpiteiden yhdistäminen ja yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon välillä ovat avainasemassa, jotta työkyvyn tuki on vaikuttavaa.
Mielenterveyttä voidaan vahvistaa vaikuttavasti työyhteisöissä
Mielenterveyden vahvistaminen työpaikalla on vaikuttavinta, kun koko organisaatio on sitoutunut siihen. Mielenterveyden vahvistaminen on syytä huomioida monissa työpaikan toimissa lakisääteisistä suunnitelmista, muutosjohtamiseen ja palkitsemisjärjestelmistä ristiriitojen ratkaisumalleihin.
Työntekijöiden ja työyhteisön mielenterveyttä vahvistavat myös työpaikan myönteinen työilmapiiri sekä kannustava, toisiinsa luottava ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut työyhteisö. Hyvä ilmapiiri helpottaa avun pyytämistä. Tämä puolestaan tukee työntekoa. Myös sujuva tiedonkulku palvelee työntekoa ja auttaa välttämään epäselvyyksiä.
Stigman eli häpeäleiman vähentäminen on keskeinen keino vahvistaa mielenterveyttä työelämässä. Puhumattomuus ja häpeä nostavat kynnystä avun pyytämiseen, mikä voi huonontaa tilannetta entisestään.
Kuormittunut työntekijä ei välttämättä muista tarjolla olevia tukikeinoja tai hänen voimavaransa eivät riitä avun hakemiseen. Siksi on tärkeää aktiivisesti tiedottaa työpaikalla käytössä olevasta tuesta. Varhainen tuki työpaikalla myös helpottaa työntekijän läheisten kokemaa kuormaa.
Koronaepidemia haastaa työpaikat – tukea ja mielenterveyttä edistäviä toimintamalleja tarvitaan
Koronaepidemiatilanteen paheneminen haastaa entistä kovemmin työpaikat ja työhyvinvoinnin. Työpaikat tarvitsevat tukea, jotta koronakriisin vaikutuksista selvitään. Tarvitsemme johtajien ja lähiesihenkilöiden mielenterveysosaamisen vahvistamista sekä konkreettisten mielenterveyttä edistävien toimintamallien levittämistä laajasti työpaikoille.
Toimintatapoja on koottu sosiaali- ja terveysministeriön, Työterveyslaitoksen ja MIELI ry:n Hyvän mielen työpaikka -kokonaisuuden työkalupakkiin. Muita esimerkkejä hyvistä toimintamalleista ovat muun muassa julkisuudessa esillä olleiden S-Ryhmän, Hailuodon, Janakkalan sekä Kempeleen esimerkit.
Riksdagens mentalhälsopolitiska delegation: Den psykiska hälsan ska stärkas i arbetslivet – Beprövade metoder bör tas i bruk i hela landet
Psykiska problem är den vanligaste orsaken till invalidpensionering. Det är också den vanligaste orsaken till beviljande av sjukdagpenning. De förluster som psykisk ohälsa orsakar för arbetsgivare är högre än kostnaderna för övriga hälsoproblem.
Enligt OECD:s undersökning Health at a Glance uppgår de totala kostnaderna på grund av försvagad psykisk hälsa till 11 miljarder årligen för Finland. Av denna summa utgör arbetsmarknadskostnadernas andel hela 4,7 miljarder euro. Färska undersökningar visar att många sjukdomar kan förebyggas genom att minska psykosociala eller arbetets känslomässiga och sociala belastningar.
Psykosociala risker och arbetsstress är de mest utmanande punkterna när det gäller arbetshälsa och arbetssäkerhet. På arbetsplatser bör man stärka samarbetet inom arbetshälsa, och på detta sätt eftersträva att effektivisera främjandet av hälsa och förebygga arbetsrelaterade sjukdomar, i synnerhet när det gäller psykosociala risker som en del av den obligatoriska riskbedömningen på arbetsplatser.
Enligt statsrådet utrednings- och forskningsverksamhet samt Arbetshälsoinstitutets (24.9) Policy Brief-granskning finns det starka bevis för nyttan av stödåtgärder – i synnerhet motion, psykoterapi och partiell sjukdagpenning – för den enskilda individen.
Förutom stöd för den enskilda individen finns det orsak att speciellt satsa på åtgärder inom arbetsplatser och samhället. Sådana är exempelvis deltagande arbetstidsplanering inom skiftarbete, anpassning av arbetet och ökad arbetskarriärträning. En kombination av olika metoder samt samarbete mellan arbetsplatsen och arbetshälsovården är i nyckelposition för att stödet för arbetsförmågan ska vara effektivt.
Psykisk hälsa kan stärkas effektivt inom arbetsgemenskapen
Att stärka den psykiska hälsan på arbetsplatsen har störst effekt om hela organisationen är engagerad. När det gäller att stärka psykisk hälsa finns det skäl att ta i beaktande allt ifrån lagstadgade planer inom arbetsplatsens verksamhet till förändringsstyrning, belöningssystem och lösningsmodeller för motstridigheter.
Arbetstagare och arbetsgemenskapens psykiska hälsa stärks även genom en positiv arbetsatmosfär och en stöttande gemenskap som genomsyras av tillit till varandra och en strävan efter samma mål. En bra arbetsmiljö gör det lättare att be om hjälp. Detta å sin sida understödjer arbetet. Även en smidig informationsgång underlättar arbetet och bidrar till att undvika oklarheter.
Att minska stigma eller skamstämpel är ett centralt sätt att stärka den psykiska hälsan i arbetslivet. Tystnad och skam höjer tröskeln för att be om hjälp, vilket kan försämra situationen ännu mer. En överbelastad arbetstagare kommer nödvändigtvis ihåg det stöd som finns tillgängligt eller så räcker inte de egna resurserna till för att söka hjälp. Därför är det viktigt att man aktivt informerar om det stöd som finns tillgängligt på arbetsplatser. Tidiga insatser på arbetsplatsen underlättar även belastningen på arbetstagarens närstående.
Coronaepidemin utgör en utmaning för arbetsplatserna – det behövs metoder som främjar stöd och psykisk hälsa
Försämrandet av situationen med coroonaepidemin utgör ännu större utmaningar än tidigare för arbetsplatser och arbetshälsan. Arbetsplatserna behöver stöd för att klara av coronakrisens effekter. Vi behöver stärka stärka ledares och förmäns kompetens i frågor som rör psykisk hälsa, samt sprida konkreta mentalhälsofrämjande metoder till arbetsplatser.
Dessa metoder finns samlade i social- och hälsoministeriets, Arbetshälsoinstitutets och Mieli ry:s “Hyvän Mielen työpaikka”:s verktygsback. Andra exempel på fungerande metoder som figurerat i offentligheten är bland annat S-gruppen, Karlö, Janakkala och Kempele.
