Mielenterveyspoolin, MIELI ry:n ja Terapiat etulinjaan -toimintamallin tiistaina 27.6.2023 järjestämässä SuomiAreenan paneelikeskustelussa etsittiin ratkaisuja nuorten mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi.
Kasvurauhaa, matalan kynnyksen tukea, tukevia aikuisia ja palveluita
MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi nosti paneelissa esiin, että ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin ratkaista mielenterveyskriisi.
”On inhimillisesti oikein pitää huolta nuorista, mutta yhteiskunta tarvitsee nuoret työelämään, perustamaan perheet, hoitamaan vanhukset tai ratkaisemaan ympäristökriisin”, hän sanoi.
Aalto-Matturi viittasi 142:n tahon yhdessä kokoamaan nuorten hyvinvointiohjelmaan, johon on koottu yli 70 toimenpidettä nuorten mielenterveyden vahvistamiseksi.
”Sen keskeinen havainto on se, että nuorten mielenterveyskriisi ei ole seurausta mistään yhdestä asiasta. Siksi siihen ei ole myöskään yhtä ratkaisua.”
Aalto-Matturi nosti esiin neljä keskeistä asiaa, joilla nuorten mielen hyvinvointia voidaan vahvistaa.
”Tarvitsemme nuorille kasvurauhaa: meidän pitää peruuttaa sellaisissa väärissä päätöksissä, jotka lisäävät nuorten kuormitusta. Tarvitsemme tukevia aikuisia nuoren elämään kouluissa, perheissä ja työelämässä – aikuiset tarvitsevat välineitä, jotta he voivat tukea nuoria. Tarvitsemme matalan kynnyksen tukipalveluita, esimerkiksi Sekasin-chattia. Tarvitsemme myös hirveän ison remontin palvelujärjestelmään, koska se pettää nuoren niin monessa paikassa”, hän sanoi.
Kulttuurimuutosta tarvitaan
Nuorten mielenterveysseura Yeesin puheenjohtaja Lauri Ikola oli samoilla linjoilla Sari Aalto-Matturin esittelemistä keinoista.
”Niiden lisäksi tarvitsemme paljon kulttuurin tasolla tapahtuvaa muutosta”, hän sanoi.
Ikola nosti esiin keskustelun älypuhelimista, jotka nähdään usein syynä nuorten pahoinvoinnin taustalla.
”Meidän pitäisi ennemmin oppia elämään niiden kanssa kuin lähteä kieltämään niitä.”
Hän pohti myös teknologiayritysten vastuuta siitä, että ne tuottavat psykologisesti koukuttavia sovelluksia.
Ikola nosti esiin myös hallitusohjelman kirjaukset liikunnan lisäämisestä.
”Juuriongelma on se, että esimerkiksi koululiikunta ja muukin liikunta on suorituskeskeistä ja kilpailevaa. Tarvitsemme enemmän höntsäilevää harrastamista ja vähemmän suorittavaa liikuntaa, joka kuormittaa.”
Ikolan mukaan kulttuurimuutos lähtee liikkeelle positiivisista teoista, joita jokainen voi tehdä arjessaan.
”Samaan aikaan tarvitsemme yhteiskunnallisia ratkaisuja, jotka ohjaavat muutosta.”
Hyvinvointialueet tärkeitä
Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeen johtaja Mia Oksa nosti esiin vasta toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet.
”Nyt on hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan, teemmekö oikeita asioita käytettävissä olevilla resursseilla. Ovatko palvelumme tarvelähtöisiä?” hän kysyi.
Oksan mukaan pitää tunnistaa paremmin lasten ja nuorten palvelutarpeet ja tekevätkö oikeat ihmiset oikeita asioita.
”Tiedämme, että oppilashuollon ammattilaiset ovat todella kuormittuneita. Siksi esimerkiksi psykiatristen sairaanhoitajien tuominen kouluihin on ollut hyvä tapa tuoda palveluita sinne, missä lapset ja nuoret ovat.”
Hänen mukaansa tarvitsemme myös investointeja.
”Kriisin ratkaisemiseksi tarvitsemme valitettavasti lisää resursseja. Suosittelen myös Terapiat etulinjaan -mallin käyttöönottoa kaikilla hyvinvointialueilla”
Perutaan järjestöjen leikkaukset
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) nosti esiin hallitusohjelman leikkaukset järjestöjen toimintaan.
Vuodelle 2017 on esitetty 100 miljoonan euron alennusta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin, joka tarkoittaa noin neljäsosaa avustuksista.
”Perutaan järjestöjen leikkaukset ja pikemminkin lisätään rahoitusta, jotta selviämme akuutista kriisistä eteenpäin”, hän sanoi.
Pietikäinen vaati myös mielenterveyttä täysimittaiseksi osaksi hoitotakuuta ja terveydenhuoltoa.
”Tarvitsemme myös lisää resursseja mielenterveyden vahvistamiseen”.
