Mielenterveystoimijoiden paikka on sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen rinnalla

27.6.2024
Mielenterveyspooli osallistuu Helsinki Prideen 2024. Pride on sekä mielenilmaus yhdenvertaisten oikeuksien puolesta ja syrjintää vastaan, että yhteisöllinen juhla.
Pride-kokoontumisessa sateenkaaribanderolli ja mielenterveysbanderolli värikkäästi pukeutuneiden ihmisten kannateltavina Senaatintorilla Helsingissä.
Mielenterveyspoolin osallistuminen Helsinki Prideen on vahva viesti sen puolesta, että jokainen ihminen on kokonaan arvokas.

Mielenterveyspooli osallistuu Helsinki Prideen 2024. Pride on sekä mielenilmaus yhdenvertaisten oikeuksien puolesta ja syrjintää vastaan, että yhteisöllinen juhla.

Parhaillaan on käynnissä Helsinki Pride -viikko. Ympäri Suomen juhlitaan kesän ja syksyn aikana Pride-tapahtumia vielä noin 30 paikkakunnalla. Prideä vietetään muun muassa Ruovedellä, Inarissa ja Ahvenanmaalla.

Pride-tapahtumien eli Suomessa alkujaan Vapautuspäivien tausta on sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kamppailussa tilasta yhteiskunnassa. Samalla Pride on yhteisöllinen juhla ja hetkellinen turvallisempi tila ihmisille, jotka kokevat arjessaan monenlaista ulkopuoliseksi asettamista, oikeudenloukkauksia sekä henkistä ja fyysistä väkivaltaa.

Pride-tapahtumissa näkyy yhteiskunnan koko kirjo. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus koskevat kaikkia elämänalueita, ammattiryhmiä, ikäryhmiä ja väestöryhmiä. Marssimaan kokoontuvat muun muassa opettajat, sateenkaariseniorit, seksityöntekijät, vammaiset queerihmiset, ammattiliitot sekä lestadiolaistaustaiset sateenkaari-ihmiset.

Marching for those who can’t -blokki muistuttaa vakavista ihmisoikeusloukkauksista sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan ympäri maailmaa.

Mielenterveysjärjestöjä on osallistunut Pride-tapahtumiin jo vuosien ajan. Oikeus omaan identiteettiin ja oikeus elää turvassa osana yhteiskuntaa vaikuttavat keskeisesti mielenterveyteen.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuu häirintää, syrjintää ja väkivaltaa sekä oikeuksien rajoittamista monissa muodoissa. Moni transihminen, intersukupuolinen henkilö, lesbo, bi ja homo joutuu tekemään arjessaan jatkuvasti valintoja omasta identiteetistä kertomisesta ja siitä, miten reagoi syrjivään nettikirjoitteluun, aggressioon kadulla tai oman perheenjäsenen ennakkoluuloihin.

Osa mielenterveyden ammattilaisista on aiempina vuosikymmeninä valitettavasti osallistunut sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden stigmatisointiin ja ylläpitänyt haitallisia käytäntöjä, kuten eheyttämistä. Homoseksuaalisuus poistettiin psykiatrisesta sairausluokituksesta vasta vuonna 1981, ja transvestisuus 2010.

On sitäkin tärkeämpää, että mielenterveystoimijat osoittavat tänä päivänä tukensa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksille ja hyvinvoinnille ja viestivät siitä, että sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus ovat täysin normaaleja ja luonnollisia asioita.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puolustavat liikkeet ovat keskeinen osa kansalaisyhteiskuntaa ja yhteiskunnan muutosta kohti perus- ja ihmisoikeuksien parempaa toteutumista kaikille. Viime vuosina sateenkaarioikeuksia on vahvistettu useilla kansalaisaloitteilla. Viimeisin eduskunnan käsittelyssä ollut on niin kutsuttujen eheytyshoitojen kieltoa vaativa Rikkomaton-kansalaisaloite. Lakivaliokunta päätyi mietinnössään valitettavasti esittämään, että kansalaisaloite hylätään.

”Eheyttämisellä” tarkoitetaan yleensä pyrkimyksiä muuttaa ihmisen sukupuoli-identiteettiä tai seksuaalista suuntautumista vähemmistöidentiteetistä normien mukaiseksi, eli cis-sukupuoliseksi ja/tai heteroksi. Eheytyshoidolle altistuminen on mielenterveydelle haitallista ja aiheuttaa kärsimystä. Ihmisen kokemus omasta sukupuolestaan tai seksuaalisuudestaan voi vaihdella elämän aikana, eikä identiteetti välttämättä ole yksiselitteinen tai pysyvä. Tutkimustiedon mukaan seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti eivät kuitenkaan ole muokattavissa. Kun ymmärretään, että esimerkiksi transsukupuolisuus tai biseksuaalisuus eivät ole millään tavalla huonompia kuin cis-sukupuolisuus tai heteroseksuaalisuus, käy selväksi, että identiteetin muuttamispyrkimykset ovat ylipäätään turhia.

”Eheytystä” tapahtuu usein uskonnollisissa yhteisöissä, mutta selvitysten mukaan myös terveydenhuollon, mielenterveyshoidon ja terapioiden piirissä. Tämä on mielenterveyden ongelmiin tai identiteetin pohtimiseen apua hakevien ihmisten kannalta erittäin haitallista.

Ammattilaisen puheilla on aina kyseessä valta-asetelma, jossa omaa sisintään avaava ihminen on erityisen haavoittuvassa asemassa. Tätä asemaa ei saa käyttää väärin. Yhteiskunnan tulisi löytää keinot kieltää terapeutin, uskonnollisen auktoriteetin tai vastaavan aseman väärinkäyttö ja valvoa kieltoa tehokkaasti. Lakivaliokunta jätti ikävä kyllä käyttämättä mahdollisuuden tarttua tähän ilmeiseen ongelmaan.

Moninaisuus on totta. Mielenterveyspoolin osallistuminen Helsinki Prideen on vahva viesti sen puolesta, että jokainen ihminen on kokonaan arvokas, ja että mielenterveystoimijoiden paikka on sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten rinnalla ja joukossa tarjoamassa tukea ja muuttamassa yhteiskuntaa. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus ovat todellisuutta, joka saa näkyä ja kuulua.

Tervetuloa marssimaan kanssamme! Hyvää Pride-kesää koko Suomeen!

Aija Salo
Mielenterveyspoolin pääsihteeri