Mielenterveyspooli lausui toimeentulon kokonaisuudistuksesta sosiaali- ja terveysministeriölle 26. kesäkuuta 2025.
Pooli vastustaa suunniteltuja kiristyksiä toimeentulon perusosan tasoon ja asumismenojen ehtoihin. Vaadimme myös, että lääkärin toteaman sairauden tai työkyvyttömyyden tulisi jatkossakin olla hyväksyttävä peruste olla hakematta kokopäivätyötä.
Ihmisarvoinen elämä perusturvan tavoitteeksi
Hallituksen jo aiemmin toteuttamat toimeentuloon vaikuttavat leikkaukset ovat aiheuttaneet merkittäviä ongelmia esimerkiksi monille mielenterveyssyistä osittain tai kokonaan työkyvyttömille ihmisille sekä lisänneet muun muassa lapsiperheköyhyyttä.
Perusturvaan liittyvien uudistusten ensisijaisena tavoitteena tulisi olla ihmisarvoisen elämän turvaaminen perus- ja ihmisoikeuksien mukaisesti sekä ihmisten osallisuuden ja toimijuuden tukeminen. Jatkuvat kiristykset ajavat jo ennestään heikossa asemassa olevia ihmisiä erittäin tukaliin tilanteisiin. Köyhyys ja näköalattomuus aiheuttavat pitkäaikaista vaikeaa kuormitusta ihmisen psyykelle.
Ihmisille tulee tarjota neuvontaa ja apua oikeuksiin pääsyn varmistamiseksi. Vaikeisiin elämäntilanteisiin tulisi olla tarjolla kokonaisvaltaista tukea sekä mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi että mielenterveyden ongelmien jo ilmettyä.
Toimeentulotuen perusosan alentamista ei tule laajentaa
Pelkällä toimeentulotuen perusosalla elävät ihmiset ovat erittäin heikossa sosioekonomisessa asemassa. Heillä on keskimäärin runsaasti terveydentilaan ja elämäntilanteeseen liittyviä toimintakyvyn alenemia ja rajoitteita. Perusosan merkittävä ja nopea alentaminen sanktiona työnhakuun liittyvistä laiminlyönneistä heikentäisi heidän tilannettaan entisestään, mutta ei tukisi heidän työllistymistään.
Yhdessä työttömyysetuuksien muutosten kanssa rangaistusluonteiset seuraamukset voisivat kasaantua ja ihminen joutuisi pahimmillaan lähes kokonaan vaille toimeentulon turvaa pitkiksi ajoiksi. Esitetyt muutokset lisäävät myös ihmisten epävarmuutta ja hätää tulevaisuudesta.
Toimeentulotuen kriteerit ovat jo nyt tiukat ja perustoimeentulotuen taso erittäin matala etenkin ottaen huomioon kohonneet elämisen kulut. Suomi on saanut huomautuksia sosiaaliturvan liian alhaisesta tasosta kansainvälisiltä ihmisoikeusvalvontaelimiltä.
Koti on mielenterveydelle tärkeä
Asunto on ihmisen koti, ja kodin lähellä on yleensä ihmiselle tärkeitä turvaverkkoja, tuttuja palveluja ja muuta ihmisarvoista elämää tukevaa. Elinympäristön ja kodin pysyvyys on tärkeää psyykkiselle hyvinvoinnille.
Asumiseen liittyvät kiristykset ovat erittäin kuormittavia erityisesti ihmisille, joilla on vain vähän voimavaroja ja heikko sosioekonominen tilanne tai esimerkiksi neurokirjoon liittyvää toimintakyvyn haastetta. Jo aiemmat leikkaukset asumistukeen ja sen ehtojen tiukentaminen ovat vaikeuttaneet monien tilannetta. Kiristyksiä ei tulisi tehdä. Hyväksyttävien asumismenojen määrittelyyn tulisi lisätä yksilöllistä harkintaa ja yhteistyötä sosiaalihuollon kanssa.
Muutosten vaikutukset mielenterveyteen ja ihmisoikeuksiin arvioitava
Toimeentulotuen, yleistuen ja työttömyysturvan esitettyjen muutosten yhteisvaikutukset tulee arvioida. Vaikutusarvioissa tulee ottaa huomioon inhimillisen hädän lisääntyminen sekä se, että köyhyyden lisääminen kasvattaa yhteiskunnan kustannuksia toisaalla.
Vaikutusarvioihin tulee sisällyttää kattava perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi sekä mielenterveysvaikutusten arviointi.
Vaikutusarvioissa tulee tarkastella erikseen eri ihmisryhmiä, jotka ovat erityisen vaikeassa asemassa liittyen työ- ja toimintakykyyn ja talousahdinkoon.
Vaikutusarvioissa tulee kiinnittää erityistä huomiota lapsiperheköyhyyteen, leikkausten ja kiristysten ylisukupolvisiin vaikutuksiin sekä eriarvoisuuden lisääntymiseen ylipäätään.
