Mielenterveyspoolin kuntavaalitavoitteet 2021

mielenterveyspooli kuntavaalit 2021

1. Mielenterveyden vahvistaminen tulee olla osa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävää nyt ja tulevaisuudessa

Kunnan kaikkien sektoreiden työtä tarvitaan vahvistamaan asukkaiden mielenterveyttä.

Mielenterveyden edistäminen tulee kirjata kunnan strategiaan. Kirjauksen toimeenpanemiseksi tarvitaan toimenpiteitä yhtä lailla asumisessa, rakentamisessa ja ympäristössä sekä kulttuurissa, koulutuksessa ja liikunnassa kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Arvioidaan mielenterveysvaikutukset kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa osana muuta ihmisvaikutusten arviointia: esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa, kulttuuripalveluissa, kaavoituksessa ja virkistysalueiden suunnittelussa ja osallistumismahdollisuuksissa. Arviointi ennaltaehkäisee kuntalaisten kokemaa henkistä kuormitusta.

Kuntien tulee kehittää yhteistyössä järjestöjen kanssa mielen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnalle tehokkaita rahoituskanavia ja yhteistoimintamalleja. Näin varmistetaan kuntalaisten mahdollisuus osallistua avoimien kohtaamispaikkojen toimintaan.

2. Mielenterveyspalveluiden saatavuus ja laatu on turvattava

Toimivat matalan kynnyksen palvelut vähentävät erikoissairaanhoidon kuluja.

Parannetaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja palveluiden laatua ottamalla käyttöön Terapiatakuu kaikissa Suomen kunnissa. On tärkeää ottaa käyttöön laajasti myös muita toimivia matalan kynnyksen toimintamalleja yhteistoiminnassa kolmannen sektorin kanssa.

Vahvistetaan sote-ammattilaisten mielenterveysosaamista ja turvataan integroiduissa päihde- ja mielenterveyspalveluissa sekä mielenterveyden että päihdetyön osaaminen. Tarjotaan tukea sekä tietoa omaisille ja läheisille. Lääkehoidon ei tule olla ensisijainen tai ainoa tarjolla oleva hoito mielenterveysongelmiin. Psykososiaalista tukea ja mielenterveyspalveluiden käyttöä ei saa evätä lääkkeistä eroon pyrkivältä. Varmistetaan palveluiden saanti kansalliskielillä sekä varmistetaan vähintään tulkkaus vähemmistö- ja muilla kielillä.

Kuntien on välttämätöntä tukea ja vahvistaa järjestölähtöistä toimintaa esimerkiksi matalan kynnyksen palvelujen tuottamisessa sekä sosiaalisen osallisuuden vahvistamisessa. Palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa lähtökohtana tulee olla moniammatillisuus ja yhteistyö kokemusasiantuntijoiden kanssa. Asiakkaiden kohtaamisessa ja tukemisessa tulee vahvistaa inhimillistä kohtaamista ja rinnallakulkijuutta.

Kuntien mielenterveyden palveluhankinnoissa tulee lähtökohtana olla palveluiden laatu, hinnan ohella. Kriteerien laatimisessa tulee ottaa mukaan myös koulutetut kokemusasiantuntijat sekä palveluiden käyttäjiä ja läheisiä edustavat järjestöt. Palveluiden käyttäjillä tulee olla oikeus vaikuttaa itselleen tarjottavien palveluiden valintaan. Kuntien valvontavastuun tulee toteutua nykyistä vahvemmin. Mielenterveyspalveluissa ei saa tinkiä ammattilaisten kelpoisuus- tai koulutusvaatimuksista.

3. Voimavaroja varhaisiin vuosiin

Vanhemmuuteen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen on todellinen tulevaisuusinvestointi.

Tuetaan perheitä ja vanhempia. Jokaisessa perhekeskuksessa on oltava käytössä laadukkaita mielenterveys- ja päihdetyön edistäviä menetelmiä sekä palveluita perheille. Perhettä tulee aina hoitaa kokonaisuutena. Vanhempien kasvatustyön tukea voidaan vahvistaa lisäämällä mielenterveystaitojen koulutusta kaikille perhekeskusten ammattilaisille. Järjestöjen toimintaa on tärkeä tuoda osaksi perhekeskuksia sekä luoda malleja perheiden ohjaamiseksi järjestöjen mielenterveyttä vahvistavan toiminnan piiriin.

Keskitytään varhaisiin vuosiin eli kasvatukseen ja koulutukseen. Mielen hyvinvointiin voidaan panostaa jo raskaudesta ja vauvaiästä alkaen.  Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tulee ottaa käyttöön ja vakiinnuttaa mielen hyvinvoinnin vahvistamisen toimivia käytäntöjä. Lisätään koulutusta oppilaiden mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen ja mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseen. Mielenterveystaitojen opettelu ja opettaminen on otettava vahvasti osaksi kaikkea lasten ja nuorten kasvatus- ja opetustyötä.

Autetaan lapsia ja nuoria oikeassa hetkessä ja matalalla kynnyksellä. Luodaan mielen hyvinvoinnin näkökulmasta riittävät ja sitovat mitoitukset oppilas- ja opiskeluhuoltoon (psykologi 600 oppilasta/opiskelijaa, kuraattori 600 oppilasta/opiskelijaa) sekä oppilaitosterveydenhuoltoon (terveydenhoitaja 600 oppilasta/opiskelijaa, lääkäri 2100 oppilasta/opiskelijaa). Resursoidaan palvelut tämän mukaisesti.

Turvataan myös opintojen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten mielenterveyspalvelut sosiaali- ja terveyskeskuksissa sekä vahvistetaan sote-palvelujen, Ohjaamoiden ja nuorisotyön keskinäistä yhteistyötä.

4. Mielen hyvinvointia tarvitaan läpi elämän

Turvaa työikäisille, ikääntyneille ja haavoittuvassa asemassa oleville kuntalaisille.

Mielenterveys on kaikenikäisten voimavara. Kunnan tulee huolehtia omien työntekijöidensä yhteisöllisestä ja yksilöllisestä työsuojelusta ja -terveydestä siten, että työn psykososiaalisia voimavaratekijöitä vahvistetaan ja riskitekijöihin puututaan. Kunnan henkilöstön mielenterveysosaamiseen tulee panostaa.

Omaishoitajia tulisi myös tukea riittävästi tarjoamalla vertaistukea ja ohjausta. Ikääntyneiden mielenterveyden edistämisen kuuluu osaksi kaikkea ikääntyneiden kanssa tehtävää työtä, ja ikääntyneiden kanssa työskenteleville tulee taata riittävä mielenterveysosaaminen.

Huomioidaan palveluissa erilaiset elämäntilanteet ja ihmisryhmät, erityisesti mielenterveyden riskiryhmät, kuten syrjinnästä kärsivät ja pitkäaikaisesti vaikeissa elämäntilanteissa elävät ihmiset. Erityistä huomiota on kiinnitettävä esimerkiksi sukupuolittuneisiin väkivallan ilmiöihin, ylisukupolvisia ongelmia kohtaaviin sekä muissa haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Kuntien tulee rahoittaa työtä, joka kitkee väkivaltaa, pahoinvointia ja kiusaamista.