Mielenterveyspoolin kuntavaalitavoitteet 2021

Mielenterveys ja kuntavaalit - Mielenterveyspoolin kuntavaalitavoitteet

1. Mielenterveyden vahvistaminen tulee olla osa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävää nyt ja tulevaisuudessa

Kunnan kaikkien sektoreiden työtä tarvitaan vahvistamaan asukkaiden mielenterveyttä.

Mielenterveyden edistäminen tulee kirjata kunnan strategiaan. Kirjauksen toimeenpanemiseksi tarvitaan toimenpiteitä yhtä lailla asumisessa, rakentamisessa ja ympäristössä sekä kulttuurissa, koulutuksessa ja liikunnassa kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Arvioidaan mielenterveysvaikutukset kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa osana muuta ihmisvaikutusten arviointia: esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa, kulttuuripalveluissa, kaavoituksessa ja virkistysalueiden suunnittelussa ja osallistumismahdollisuuksissa. Arviointi ennaltaehkäisee kuntalaisten kokemaa henkistä kuormitusta.

Kuntien tulee kehittää yhteistyössä järjestöjen kanssa mielen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnalle tehokkaita rahoituskanavia ja yhteistoimintamalleja. Näin varmistetaan kuntalaisten mahdollisuus osallistua avoimien kohtaamispaikkojen toimintaan.

2. Mielenterveyspalveluiden saatavuus ja laatu on turvattava

Toimivat matalan kynnyksen palvelut vähentävät erikoissairaanhoidon kuluja.

Parannetaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja palveluiden laatua ottamalla käyttöön Terapiatakuu kaikissa Suomen kunnissa. On tärkeää ottaa käyttöön laajasti myös muita toimivia matalan kynnyksen toimintamalleja yhteistoiminnassa kolmannen sektorin kanssa.

Vahvistetaan sote-ammattilaisten mielenterveysosaamista ja turvataan integroiduissa päihde- ja mielenterveyspalveluissa sekä mielenterveyden että päihdetyön osaaminen. Tarjotaan tukea sekä tietoa omaisille ja läheisille. Lääkehoidon ei tule olla ensisijainen tai ainoa tarjolla oleva hoito mielenterveysongelmiin. Psykososiaalista tukea ja mielenterveyspalveluiden käyttöä ei saa evätä lääkkeistä eroon pyrkivältä. Varmistetaan palveluiden saanti kansalliskielillä sekä varmistetaan vähintään tulkkaus vähemmistö- ja muilla kielillä.

Kuntien on välttämätöntä tukea ja vahvistaa järjestölähtöistä toimintaa esimerkiksi matalan kynnyksen palvelujen tuottamisessa sekä sosiaalisen osallisuuden vahvistamisessa. Palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa lähtökohtana tulee olla moniammatillisuus ja yhteistyö kokemusasiantuntijoiden kanssa. Asiakkaiden kohtaamisessa ja tukemisessa tulee vahvistaa inhimillistä kohtaamista ja rinnallakulkijuutta.

Kuntien mielenterveyden palveluhankinnoissa tulee lähtökohtana olla palveluiden laatu, hinnan ohella. Kriteerien laatimisessa tulee ottaa mukaan myös koulutetut kokemusasiantuntijat sekä palveluiden käyttäjiä ja läheisiä edustavat järjestöt. Palveluiden käyttäjillä tulee olla oikeus vaikuttaa itselleen tarjottavien palveluiden valintaan. Kuntien valvontavastuun tulee toteutua nykyistä vahvemmin. Mielenterveyspalveluissa ei saa tinkiä ammattilaisten kelpoisuus- tai koulutusvaatimuksista.

3. Voimavaroja varhaisiin vuosiin

Vanhemmuuteen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen on todellinen tulevaisuusinvestointi.

Tuetaan perheitä ja vanhempia. Jokaisessa perhekeskuksessa on oltava käytössä laadukkaita mielenterveys- ja päihdetyön edistäviä menetelmiä sekä palveluita perheille. Perhettä tulee aina hoitaa kokonaisuutena. Vanhempien kasvatustyön tukea voidaan vahvistaa lisäämällä mielenterveystaitojen koulutusta kaikille perhekeskusten ammattilaisille. Järjestöjen toimintaa on tärkeä tuoda osaksi perhekeskuksia sekä luoda malleja perheiden ohjaamiseksi järjestöjen mielenterveyttä vahvistavan toiminnan piiriin.

Keskitytään varhaisiin vuosiin eli kasvatukseen ja koulutukseen. Mielen hyvinvointiin voidaan panostaa jo raskaudesta ja vauvaiästä alkaen.  Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tulee ottaa käyttöön ja vakiinnuttaa mielen hyvinvoinnin vahvistamisen toimivia käytäntöjä. Lisätään koulutusta oppilaiden mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen ja mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseen. Mielenterveystaitojen opettelu ja opettaminen on otettava vahvasti osaksi kaikkea lasten ja nuorten kasvatus- ja opetustyötä.

Autetaan lapsia ja nuoria oikeassa hetkessä ja matalalla kynnyksellä. Luodaan mielen hyvinvoinnin näkökulmasta riittävät ja sitovat mitoitukset oppilas- ja opiskeluhuoltoon (psykologi 600 oppilasta/opiskelijaa, kuraattori 600 oppilasta/opiskelijaa) sekä oppilaitosterveydenhuoltoon (terveydenhoitaja 600 oppilasta/opiskelijaa, lääkäri 2100 oppilasta/opiskelijaa). Resursoidaan palvelut tämän mukaisesti.

Turvataan myös opintojen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten mielenterveyspalvelut sosiaali- ja terveyskeskuksissa sekä vahvistetaan sote-palvelujen, Ohjaamoiden ja nuorisotyön keskinäistä yhteistyötä.

4. Mielen hyvinvointia tarvitaan läpi elämän

Turvaa työikäisille, ikääntyneille ja haavoittuvassa asemassa oleville kuntalaisille.

Mielenterveys on kaikenikäisten voimavara. Kunnan tulee huolehtia omien työntekijöidensä yhteisöllisestä ja yksilöllisestä työsuojelusta ja -terveydestä siten, että työn psykososiaalisia voimavaratekijöitä vahvistetaan ja riskitekijöihin puututaan. Kunnan henkilöstön mielenterveysosaamiseen tulee panostaa.

Omaishoitajia tulisi myös tukea riittävästi tarjoamalla vertaistukea ja ohjausta. Ikääntyneiden mielenterveyden edistämisen kuuluu osaksi kaikkea ikääntyneiden kanssa tehtävää työtä, ja ikääntyneiden kanssa työskenteleville tulee taata riittävä mielenterveysosaaminen.

Huomioidaan palveluissa erilaiset elämäntilanteet ja ihmisryhmät, erityisesti mielenterveyden riskiryhmät, kuten syrjinnästä kärsivät ja pitkäaikaisesti vaikeissa elämäntilanteissa elävät ihmiset. Erityistä huomiota on kiinnitettävä esimerkiksi sukupuolittuneisiin väkivallan ilmiöihin, ylisukupolvisia ongelmia kohtaaviin sekä muissa haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Kuntien tulee rahoittaa työtä, joka kitkee väkivaltaa, pahoinvointia ja kiusaamista.


Tutustu Vastaan mielenterveydestä -kampanjaan

Haluamme lisätä keskustelua mielenterveydestä kuntavaaleissa.

Siksi pyydämme ehdokkaita vastaamaan kysymyksiin mielenterveydestä, koska valtuutetut vastaavat kuntansa päätöksistä.

Niillä on vaikutuksia ihmisten mielen hyvinvointiin.

Kerro äänestäjille, että mielenterveyden vahvistaminen on sinulle tärkeä asia.

Vastaatko mielenterveydestä?

Tule mukaan Mielenterveyspoolin kampanjaan ja vastaa kysymyksiin!

Kampanjasivut


1. Stärkande av den psykiska hälsan bör vara en del av kommunernas uppgift att främja hälsa och välmående nu och i framtiden

För att stärka invånarnas psykiska hälsa behövs arbete inom alla sektorer inom kommunen.

Främjande av psykisk hälsa ska skrivas in i kommunstrategin. För implementeringen av skrivelsen behövs åtgärder inom såväl boende, konstruktion, miljö och kultur som utbildning, motion och social-och hälsovårdstjänster.

Effekterna på den psykiska hälsan ska beaktas i allt kommunalt beslutsfattande som en del av övrig bedömning av effekter på människor: Exempelvis i hälso- och socialtjänster, småbarnsfostran och läroanstalter, kulturtjänster, stadsplanering och planering av friluftsområden och delaktighetsmöjligheter. Denna bedömning förebygger upplevd psykisk belastning bland kommuninvånare.

Kommunerna ska utveckla effektiva finansieringskanaler och samarbetsmodeller som främjar hälsa och psykiskt välbefinnande. På detta sätt kan man trygga kommuninvånarnas möjlighet att delta i verksamhet på öppna mötesplatser .

2. Tillgången och kvaliteten på mentalhälsotjänster ska tryggas

Fungerande lågtröskeltjänster minskar kostnaderna för specialhälsovården.

Genom att ta i bruk Terapigaranti i varje kommun i Finland kan vi förbättra tillgången till och kvaliteten på mentalhälsotjänster med låg tröskel. Det är viktigt att ta i bruk även andra fungerade lågtröskelmodeller i samarbete med tredje sektorn.

Mentalhälsokompetensen hos professionella inom social-hälsovården ska stärkas och kunnande inom mental hälsa och missbruksarbete ska tryggas inom integrerade missbruks- och mentalhälsotjänster. Anhöriga och närstående ska erbjudas både stöd och information. Läkemedelsbehandling ska inte vara den första eller enda tillgängliga vården av psykiska problem. Användningen av psykosocialt stöd och mentalhälsotjänster får inte nekas en person som vill bli fri från läkemedel. Tillgång till tjänster på båda nationalspråken ska säkerställas och så även tolkning på minoritetsspråk och övriga språk.

Kommunerna ska förbehållslöst stödja och stärka föreningsverksamhet såsom tjänster med låg tröskel och stärkande av social delaktighet. I planeringen och utformande av tjänster ska utgångspunkten vara multiprofessionalitet och samarbete med erfarenhetsexperter. Medmänskligt bemötande och förmågan att finnas bredvid ska stärkas i bemötandet och stödjandet av klienter.

I kommunernas tjänsteanskaffning ska utgångspunkten vara tjänsternas kvalitetvid sidan av priset. I formuleringen av kriterier bör man inkludera utbildade erfarenhetsexperter samt tjänsteanvändare och föreningar som representerar anhöriga. Tjänsteanvändare bör ha rätt att påverka i valet av tjänster som erbjuds. Kommunernas övervakningsansvar ska implementeras ännu starkare än tidigare. Man får inte pruta på professionell behörighet eller utbildningskrav när det kommer till mentalvårdstjänster.

3. Resurser i tidiga år

Satsningar på föräldraskap samt barn och ungas välmående är en verklig framtidsinvestering.

Familjer och föräldrar ska stödjas. I varje familjecenter bör man inrätta kvalitativa metoder och tjänster som främjar mental- och missbrukstjänster för familjer. Familjer ska alltid vårdas som en helhet. Föräldrars fostringsarbete ska stödjas genom att utöka skolning i mentalhälsokompetens för alla professionella inom familjecenter. Det är viktigt att göra föreningsverksamhet till en del av familjecentrens verksamhet samt skapa mallar för handledning av familjer inom ramen för föreningarnas mentalhälsofrämjande verksamhet.

Fokus ska ligga på de tidiga åren, dvs. fostran och utbildning. Den psykiska hälsan kan stödjas redan från och med graviditeten och spädbarnsåldern. I småbarnsfostran och skolor bör man ta i bruk beprövade metoder som stärker det psykiskt välbefinnande. Skolning om hur man kan stärka elevers psykiska välbefinnande, och känna igen psykiska störningar, ska utökas. Undervisning och skolning i mentalhälsokompetens ska göras till en stark del av undervisning och fostran.

Barn och unga ska få hjälp i rätt tid och med låg tröskel.  Elev- och studerandevården ska dimensioneras ur ett mentalhälsoperspektiv på ett tillräckligt och förbindande sätt (psykolog 600 elever/studerande, kurator 600 elever/studerande), så även läroanstalters hälsovård (hälsovårdare 600 elever/studerande, läkare 2100 elever/studerande. Tjänsterna ska finansieras i enlighet med detta.

Även mentalvårdstjänster för unga utanför studie- och arbetslivet ska tryggas i social- och hälsocentraler och samarbetet mellan social-och hälsovårdstjänster, Ohjaamo och ungdomsarbete ska stärkas.

4. Psykiskt välbefinnande behövs genom hela livet

Stöd för arbetsföra, äldre och kommuninvånare som befinner sig i sårbar ställning.

Psykisk hälsa är en resurs i alla åldrar. Kommunen ska värna om sina arbetstagares kollektiva och individuella arbetsskydd och hälsa genom att stärka psykosociala resurser och ta itu med riskfaktorer. Kommunen bör satsa på mentalhälsokompetensen hos sin personal.

Närståendevårdare ska ges tillräckligt stöd genom att erbjudas kamratstöd och handledning. Främjande av äldres psykiska hälsa är en del av allt det arbete som görs tillsammans med äldre. En tillräcklig mentalhälsokompetens hos de som arbetar med äldre bör säkerställas.

Olika livssituationer och olika grupper av människor ska beaktas i tjänsternai synnerhet riskgrupper för psykisk ohälsa såsom de som lider av diskriminering och människor som lever i långvariga och svåra livssituationer. Det bör speciellt fästas uppmärksamhet på fenomenet könsbestämt våld, generationsöverskridande problem och människor som befinner sig i sårbara situationer. Kommunerna ska finansiera arbete för att avbryta våld, illamående och mobbning.