1. Mielenterveysstrategiasta on laadittava valtioneuvoston periaatepäätös. Periaatepäätöksen rinnalle on valmisteltava rahoituspaketti strategian poikkihallinnolliseen toimeenpanoon vuosille 2021–2022.
Kahden vuoden kokonaisrahoitus hankkeille: 80 miljoonaa euroa
- Toteutetaan työllisyysasteen nostoon tähtääviä hankkeita esimerkiksi vahvistamalla työpaikoilla mielenterveyden edistämistä ja parantamalla mielenterveyskuntoutujien työelämäosallisuutta. Työllisyysasteen nostaminen on vaikeaa ilman vaikuttavaa mielenterveystyötä. Mielenterveysalan järjestöt tulee hyväksyä IPS-tuetun työllistymisen käytäntöjä koskeviin kehittämishankkeisiin. Jos mielenterveyssyistä johtuva siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle vähentyisi 10–15 prosenttia, työllisyysaste nousisi 0,25–0,37 prosenttia ja BKT vahvistuisi 0,3–0,5 prosenttia. (TEM ja STM)
- Mielenterveysosaamista ja -taitoja tulee lisätä varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä erilaisin hankkein että opetussuunnitelmia kehittämällä. Oppilaiden hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen kuuluu jokaiselle koulun aikuiselle laaja-alaisten osaamistavoitteiden kautta. Lakisääteisiin opiskeluhuoltopalveluihin on tämän lisäksi saatava, hallituksen jo aiemmin lupaama, sitova mitoitus ja palvelut on resursoitava tämän mukaisesti. (OKM)
- Lastensuojelun monialaista osaamista ja erityisesti mielenterveysosaamista on vahvistettava. Nykytilanteessa lastensuojelun asiakkaat jäävät valitettavan usein vaille riittävää tukea esimerkiksi mielenterveyskysymyksissä. (STM)
2. Luodaan lainsäädännöllä Terapiatakuu mielenterveyshoitoon pääsyn nopeuttamiseksi kaikenikäisille henkilöille, toimivana osana perusterveydenhuollon palveluita.
Pysyvä kustannusarvio vuositasolla: 35 miljoonaa euroa
Terapiatakuun mukaisia lyhyitä psykososiaalisia hoitoja voivat tarjota koulutetut, mielenterveystyötä tekevät terveydenhuollon ammattihenkilöt. Terapiatakuun onnistunut toteutus edellyttää moniammatillisen yhteistyön vahvistamista ja hoitoketjujen toimivuutta.
3. Vakiinnutetaan, konseptoidaan sekä tuetaan sairaanhoitopiirien ja kuntien olemassa olevia hyviä käytäntöjä osallisuuden vahvistamiseksi tulevassa sote-uudistuksessa ja syntyvissä maakunnissa vuosina 2021–2023.
Kolmen vuoden kokonaisrahoitus toimintatapojen laajentamisen tueksi: 20 miljoonaa euroa
- Otetaan mielenterveyden palveluissa laajemmin käyttöön kansalaisen henkilökohtainen budjetti. Rakennetaan henkilökohtaisen budjetin malli, siten että jokainen voi osaamisen tasollaan osallistua oman hoitonsa ohjaamiseen. Henkilökohtaisen budjetoinnin tulee olla kansalaista voimaannuttavaa.
- Kehitetään tulevaisuudessa palveluita maanlaajuisesti, toimiviksi todettujen asiakas- ja kansalaisraatimallien sekä yhteiskehittämisen avulla. Näin saadaan laajasti kokemusasiantuntijoiden osaaminen ja asiakkaiden näkökulmat palveluiden kehittämisen käyttöön ja paikallista osallisuutta vahvistettua kutsumalla järjestöjä mukaan palvelujen yhteiseen kehittämiseen.
4. Kehitetään kansallinen digitaalinen tietovaranto vaikuttaviksi todetuista mielenterveyttä edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä työmenetelmistä.
Pysyvä kustannusarvio vuositasolla: 0,5M€
Työmentelmät perustuvat järjestöjen, THL:n ja Työterveyslaitoksen tähänastiseen työhön.
5. Luodaan työkalut päätösten mielenterveysvaikutusten arvioimiseksi osana muuta ihmisvaikutusten ja hyvinvointitalouden arviointia.
Kertaluonteinen kustannus työkalujen kehittämiseen: 0,3M€
Tuodaan sekä mielenterveyden häiriöitä kokeneiden sekä heidän omaistensa kokemusasiantuntijuus rakenteisiin ja osaksi lainsäädäntöprosesseja konkreettisin keinoin.
