Investoiminen järjestöjen kustannustehokkaaseen ja inhimilliseen työhön tukee ihmisten mielenterveyttä Suomessa ja vähentää heikentyneestä mielenterveydestä aiheutuvia kustannuksia.
Hallituksen budjettiesitykseen sisältyy 80 miljoonan leikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin vuodelle 2025. Lähivuosina leikkaukset kasvavat 130 miljoonaan. Samaan aikaan hallitus leikkaa heikoimmassa asemassa olevien toimeentulosta, hoitoon pääsystä ja kuntoutuksesta. Mielenterveysjärjestöjen työlle ihmisten tukijoina on siis entistä suurempi tarve.
Heikentynyt mielenterveys maksaa Suomelle 11 miljardia vuodessa
OECD arvioi jo vuonna 2015 heikentyneen mielenterveyden kokonaiskustannusten Suomessa olevan 11 miljardia euroa vuodessa menetettyinä työvuosina ja tuottavuutena sekä hoidon kustannuksina.
Mielenterveyskriisi on tämän jälkeen pahentunut. Mielenterveyssyyt muodostavat jo suurimman luokan yli kymmenen päivän mittaisten sairauslomien syistä työelämässä. Pelkästään näiden poissaolojen hinta yhteiskunnalle on noin 1,3 miljardia euroa vuosittain. Nuorten mielenterveysoireilu on lisääntynyt. Korkeakouluopiskelijat puolestaan ovat psyykkisesti kuormittunein väestöryhmä.
Hallitusohjelmassa tunnistetaan mielenterveyden yhteiskunnallinen merkitys. Silti hallitus leikkaa rajusti myös järjestöiltä, jotka toteuttavat mielenterveyden edistämistä, ennaltaehkäisyä ja mielenterveyskuntoutujien ja heidän omaistensa tukea.
Mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan panostusta niin ennaltaehkäisyyn, vaikuttavaan mielenterveyshoitoon kuin matalan kynnyksen palveluihinkin. Mielenterveysjärjestöt ovat olennainen osa kriisin ratkaisua. Ne tarvitsevat riittäviä ja ennakoitavia resursseja voidakseen toimia tehokkaasti.
Mielenterveyspooli vetoaa kansanedustajiin järjestöleikkausten kohtuullistamiseksi.
Leikkaukset kohdistuvat tulokselliseen ja vaikuttavaan mielenterveystyöhön
STEA toteutti mielenterveysjärjestöjen työstä vuonna 2022 laajan tuloksellisuusarvioinnin. Sen mukaan STEA-avustetun työn tuloksellisuus oli pääosin hyvä tai riittävä, kohderyhmät tavoitettiin hyvin tai riittävästi, toiminta kohdistui tarkoituksenmukaisesti ja tuki aiottujen tulosten saavuttamista. Vuoden 2025 leikkausten kohdennuksessa toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta ei kuitenkaan olla ottamassa huomioon.
Järjestöt tukevat ihmisten toiminta- ja työkykyä. Ne ehkäisevät mielenterveysongelmia ja niiden syvenemistä, ihmisten syrjäytymistä ja tarvetta raskaammille palveluille. Ne tekevät myös mittavaa mielenterveyden edistämistyötä. Järjestöjen tuottama tieto, koulutus ja materiaalit tukevat ammattilaisia, päättäjiä ja viranomaisia. Leikkaukset heikentävät kaikkea tätä ratkaisevasti.
Leikkaukset järjestöjen työstä lisäävät kustannuksia ja painetta julkiselle sektorille
Avustusleikkausten myötä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten saama tuki heikkenee ja eriarvoisuus lisääntyy. Samalla kustannukset ja paine julkisen sektorin palveluissa kasvavat, kun järjestöt eivät voi enää samassa mittakaavassa toimia puskurina ja matalan kynnyksen auttajina.
Leikkaukset uhkaavat myös kansalaisyhteiskuntaa. Monipuolinen järjestötoiminta tarjoaa ihmisille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Leikkaukset osuvat tähän demokratian ytimeen. Ne kaventavat järjestöjen mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimia siinä asiantuntijoina.
Mielenterveyspooli toivoo, että eduskunta ottaa valtion talousarvion käsittelyssä mielenterveyskriisin vakavasti ja kohtuullistaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin esitettyjä, myös mielenterveysjärjestöihin osuvia leikkauksia.
