Hyvä hyvinvointialueen valtuutettu,
paljon onnea valinnasta aluevaltuustoon!
Mielenterveys kuuluu kaiken päätöksenteon ytimeen. Oikea-aikainen ja ennaltaehkäisyyn painottuva mielenterveystyö ehkäisee merkittävästi kustannuksia pidemmällä tähtäimellä.
Mielenterveysjärjestöt täydentävät hyvinvointialueen palveluita esimerkiksi kriisituen järjestäjinä, mielenterveystoipujien ja mielenterveysomaisten tukijoina ja palveluntuottajina. Ne tuovat mielenterveystyöhön tietoa ihmisten kokemuksista ja tarpeista. Järjestöt ovat myös keskeinen osa elävää kansalaisyhteiskuntaa.
Mielenterveyspooli ja siihen kuuluvat kansalaisjärjestöt ja asiantuntijatahot ovat käytettävissäsi, kun kaipaat tietoa mielenterveydestä päätöksenteon tueksi. Mielenterveyspooli on 37 mielenterveysalan toimijan verkosto, joka vaikuttaa yhteiskunnassa mielenterveyden puolesta.
Mielenterveyspooli valmistelee verkkosivuilleen hyvinvointialueiden valtuutetuille suunnattua valtuustoaloitepankkia mielenterveyttä edistävistä ja sujuvia mielenterveyspalveluita tukevista aloitteista. Kerrothan tekemistäsi mielenterveysaloitteista ja muista mielenterveyttä edistävistä toimista meille!
Muista päätöksentekijänä ainakin nämä asiat mielenterveydestä:
- Eri hallinnonalojen päätökset hyvinvointialueella voivat vaikuttaa asukkaiden mielenterveyteen silloinkin, kun päätös ei koske mielenterveyttä suoraan. Vaikutusarviointeihin kannattaa sisällyttää mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi. Henkilöstön riittävä mielenterveysosaaminen tulee varmistaa.
- Hyvinvointialueella on velvollisuus edistää mielenterveyttä. Mielenterveyttä edistävään ja ongelmia ehkäisevään työhön tarvitaan resursseja.
- Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat vakavasti vaarantuneet kaikilla hyvinvointialueilla. Lasten ja nuorten terapiatakuu tulee toteuttaa niin, ettei kukaan lapsi tai nuori jää avun ulkopuolelle eivätkä muiden ryhmien palvelut heikkene.
- Mielenterveyspalveluissa on huomioitava vaikeimmin oireilevat, kuten itsetuhoisuuden ehkäisy ja psykiatristen osastopaikkojen riittävyys.
- Turvaamalla kansalaisjärjestöjen rahoituksen ja yhteistyörakenteet järjestöjen kanssa hyvinvointialue voi vähentää omien palveluidensa kuormitusta, tehostaa oikeisiin palveluihin ohjautumista ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa.
Allaolevan Mielenterveyspoolin tarkistuslistan avulla voit arvioida, ovatko kaikki nämä keinot käytössä omalla hyvinvointialueellasi.
Edistävä ja ennaltaehkäisevä työ
Toteutuvatko nämä asiat hyvinvointialueellasi?
- Mielenterveys näkyy hyvinvointialueen strategiassa ja muissa toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa.
- Hyvinvointialueella on määritelty mielenterveyden edistämiselle selkeät tavoitteet ja mittarit. Tavoitteiden toimeenpano on suunniteltu ja resursoitu.
- Kansalaisjärjestöjen rooli mielenterveyden edistämisessä ja ongelmien ennaltaehkäisyssä tunnistetaan. Yhteistyö mielenterveysjärjestöjen kanssa on systemaattista ja toimii hyvin.
- Palveluiden kehittämisessä hyödynnetään koulutettuja kokemusasiantuntijoita.
- Mielenterveyden edistämisessä kuullaan ihmisten toiveita. Kuulemisessa on huomioitu eri ihmisryhmät, kuten vähemmistöt, vammaiset henkilöt sekä mielenterveyden häiriöitä sairastavat ihmiset ja heidän omaisensa.
Mielenterveysvaikutusten arviointi
Toteutuvatko nämä asiat hyvinvointialueellasi?
- Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi on aina osa päätöksentekoprosessia.
- Koulutettuja kokemusasiantuntijoita, omaisia ja järjestöjä kuullaan palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa.
Sujuva ja oikea-aikainen mielenterveyshoitoon pääsy
Toteutuvatko nämä lasten ja nuorten hoitoon liittyvät asiat hyvinvointialueellasi?
- Mielenterveyshoitoa tarvitsevan lapsen ja nuoren hoitopolku on sujuva ja ymmärrettävä.
- Sopivaa hoitoa on tarjolla erilaisiin mielenterveyden ongelmiin, ottaen huomioon esimerkiksi syömishäiriöt tai päihde- ja mielenterveysongelman samanaikaisuus.
- Lasten ja nuorten yhdenvertaisuus otetaan huomioon terapiatakuun toimeenpanossa. Mielenterveyspalveluissa on riittävää osaamista vähemmistöistä, neurokirjosta ja vammaisuudesta.
- Lasten, nuorten ja perheiden ääntä kuullaan hoidossa ja sen seurannassa.
Entä nämä kaikenikäisten mielenterveyshoitoa koskevat asiat?
- Kaikenikäisille on perusterveydenhuollossa tarjolla vaikuttavia psykososiaalisia hoitomuotoja.
- Hoitoon pääsee varhaisessa vaiheessa.
- Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö ja hoitoonohjaus toimivat hyvin.
- Vaikeita psykiatrisia sairauksia sairastavien hoitoon pääsy ja hoitoketju toimivat hyvin.
- Potilas kohdataan mielenterveyshoidossa kunnioittavasti ja kokonaisvaltaisesti. Potilaalla on oikeus vaikuttaa ja ottaa kantaa omaan hoitoonsa.
- Mielenterveysomaisille on tarjolla tukea.
Mielenterveysoikeudet
Mielenterveyteen liittyviä perus- ja ihmisoikeuksia kutsutaan mielenterveysoikeuksiksi. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen tukee mielenterveyttä.
Toteutuvatko nämä asiat hyvinvointialueellasi?
- Perusoikeuksien toteutumista palveluissa, kuten yhteisöllisessä asumisessa, seurataan. Toiminnassa havaitut oikeudenloukkaukset korjataan.
- Yhdenvertaisuuden varmistamiseen on osoitettu resursseja. Palveluissa ja viestinnässä osataan huomioida esimerkiksi rasismia kohtaavat ihmiset, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, vammaiset ihmiset ja muut haavoittuvassa asemassa olevat.
- Mielenterveyspalveluiden saavutettavuus eri ryhmien kannalta on varmistettu ja sitä arvioidaan ja kehitetään.
- Kielivähemmistöihin kuuluvien, kuten viittomakielisten ja ruotsinkielisten henkilöiden, omakielisten mielenterveyspalveluiden saanti on järjestetty.
- Hyvinvointialue edistää aktiivisesti mielenterveyden häiriöitä sairastavien osallisuutta kansalaisyhteiskuntaan ja päätöksentekoon.
- Mielenterveyspalveluiden asiakkaan oikeussuoja on selkeä ja siitä viestitään.
Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa
Toteutuvatko nämä asiat hyvinvointialueellasi?
- Hyvinvointialueen päättäjät ymmärtävät mielenterveysjärjestöjen roolin kansalaistoimijoina, palveluiden tuottajina, sidosryhminä ja vaikuttajina.
- Mielenterveysjärjestöjen rahoitus hyvinvointialueella on pitkäjänteistä ja ennakoitavaa.
- Yhteistyö järjestöjen kanssa on systemaattista ja toimii hyvin.
- Mielenterveysjärjestöjä kuullaan päätöksenteon eri vaiheissa,
Kaikkea hyvää valtuustotyöhön,
Mielenterveyspoolin puolesta,
Aija Salo, pääsihteeri
040 620 9515, aija.salo@mielenterveyspooli.fi
