Mielenterveyspooli: Vaikka lasten ja nuorten terapiatakuu on askel kohti parempaa, se ei vielä riitä

30.4.2025
Parempaan mielenterveyshoitoon pääsyn lisäksi tarvitaan mielenterveyden edistämisen toimia ja matalan kynnyksen tukea. Terapiatakuu tarvitaan koko väestölle.

Terapiatakuu Kolmen sepän patsaalla

Lasten ja nuorten terapiatakuu astuu voimaan 1. toukokuuta. Se on tervetullut askel kohti koko väestön terapiatakuuta, joka on Mielenterveyspoolin pitkäaikainen tavoite.

Petteri Orpon hallituksen esittämällä mallilla tarkoitus on vahvistaa alle 23-vuotiaiden lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisyä, hoitoa ja tukea sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Terapiatakuun toteutumista on seurattava ja arvioitava

Lasten ja nuorten terapiatakuun toimivuutta on seurattava tarkasti. On tärkeää, että hyvinvointialueet vastaavat lasten ja nuorten hoidon tarpeeseen monipuolisella ja joustavalla menetelmävalikoimalla. Arvioinnissa tarvitaan tietoa paitsi yhdenvertaisuuden toteutumisesta, myös lasten, nuorten ja perheiden kokemuksista sekä siitä, milloin lapset ja nuoret jäävät terapiatakuun ulkopuolelle.

Vaikka oikea-aikaiseen ja tarpeenmukaiseen mielenterveyshoitoon pääsy on yksi nuorten tukemisen avainkeinoista, se ei yksin riitä nuorten mielenterveyskriisin ratkaisuksi.

Mielenterveyden heikko tilanne Suomessa edellyttää monimuotoisia toimia. Nuorten mielenterveyskriisissä ja koko väestön psyykkisen kuormittuneisuuden vähentämisessä tarvitaan myös ennalta ehkäisevää matalan kynnyksen ammattilais- ja vertaistukea.

Järjestöleikkaukset ovat ristiriidassa mielenterveyden edistämisen kanssa

Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2024 hallitusohjelmaan perustuvan periaatepäätöksen mielenterveyden edistämisestä. Se korostaa laajan yhteistyön ja poikkihallinnollisuuden välttämättömyyttä sekä kansalaisjärjestöjen roolia.

Hallitus tiedotti sosiaali- ja terveysjärjestöjen 10 miljoonan euron lisäleikkauksista kehysriihen päätteeksi 23. huhtikuuta. Järjestöavustusten leikkaaminen yhteensä 140 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana on ristiriidassa mielenterveyden edistämisen tavoitteen kanssa. Leikkaukset vaikuttavat myös lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin.

Yhteistä työtä hyvinvoinnin hyväksi ja ongelmien ennaltaehkäisemiseksi tulee vahvistaa, ei heikentää. Nyt heikentynyt mielenterveys maksaa yhteiskunnalle vähintään 11 miljardia euroa vuodessa.

Kaikenikäiset tarvitsevat ripeän pääsyn vaikuttavaan mielenterveyshoitoon. Tämä ehkäisee mielenterveysongelmien pahenemista sekä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä.

Mielenterveyspooli ehdottaa, että hallitus alkaa valmistella terapiatakuun laajentamista koko väestölle. Lisäksi tulee turvata riittävät resurssit mielenterveyden edistämiselle, ongelmien ennaltaehkäisylle ja matalan kynnyksen tuelle, jota kansalaisjärjestötkin tarjoavat.

Lisätiedot

Pääsihteeri Aija Salo, Mielenterveyspooli
p. 040 620 9515, aija.salo@mielenterveyspooli.fi

Mielenterveyspooli on 37 keskeisen mielenterveysalan toimijan verkosto, joka vaikuttaa yhteiskunnassa paremman mielenterveyden puolesta. 

Mielenterveyspooli käynnisti vuonna 2019 Terapiatakuu-kansalaisaloitteen nopean tarpeenmukaiseen ja vaikuttavaan mielenterveyshoitoon pääsyn puolesta. Aloite eteni eduskuntaan. Kansalaisaloitteen käsittelyssä eduskunta päätti, että terapiatakuu tulisi yhdistää hoitotakuuseen. Hoitotakuun säätämisessä psykososiaalisen tuen muodot rajattiin kuitenkin ulkopuolelle.