Mielenterveyspooli osallistui 29.5. ulkoministeriön kutsusta kuulemiseen Suomen tavoitteista ja painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvostossa neuvoston 56. istunnossa 18.6.–12.7.2024. Pooli sai kutsun kuultavaksi ensimmäistä kertaa.
Suomi on ihmisoikeusneuvoston jäsen kolmivuotiskauden ajan 2022–24.
Ihmisoikeusneuvoston tulevan istunnon aiheita ovat Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ihmisoikeustilanne Palestiinalaisalueella sekä Afganistanin naisten ja tyttöjen systemaattinen syrjintä. Neuvosto käsittelee myös ihmisoikeuksien suojelua ja toteutumista maakohtaisesti useissa eri maissa sekä naisten ja tyttöjen oikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän estämistä, sananvapautta, kokoontumisvapautta, laittomien teloitusten estämistä, äärimmäistä köyhyyttä sekä rasismin estämistä. Lisäksi neuvosto saa YK:n oikeus opetukseen -erityisraportoija Farida Shaheedin Suomea koskevan raportin ja suositukset.
Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salon puheenvuoro kuulemisessa:
Mielenterveysoikeudet tulee huomioida sodissa ja kriiseissä
Mielenterveysoikeudet ovat olennainen osa erityisesti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Mielenterveys kiinnittyy myös turvallisuuspolitiikkaan ja kriiseihin erityisesti psyykkisen kriisinkestävyyden, kriisien traumaulottuvuuden ja psyykkisiä sairauksia sairastavien ihmisten haavoittuvuuden ja itsemääräämisoikeuden puuttumisen kautta, esimerkiksi laitoksissa.
Lähes kaikki ihmisoikeusneuvoston tulevan istunnon teemat linkittyvätkin mielenterveyteen tavalla tai toisella.
Istunnon teemat huomioon ottaen haluan nostaa esiin sotien ja aseellisten konfliktien vaikutukset mielenterveyteen, psykiatrisissa laitoksissa asuvien ja muiden mielenterveyden häiriötä sairastavien henkilöiden oikeuksien toteutumisen kriiseissä ja konflikteissa sekä syrjinnän vaikutukset mielenterveyteen.
Ihmiset, joilla on vakavia mielenterveysongelmia, ovat erityisen haavoittuva ryhmä kaikissa konflikteissa. Lapset ja nuoret ovat erityisen haavoittuvia. Osa heistä on kokenut vain sellaisen todellisuuden, jossa kriisi toisensa perään horjuttaa perusturvallisuutta. Tällä hetkellä muun muassa Ukrainassa ja Palestiinassa sodan kauhut ovat läsnä tavalla, joka ei voi olla jättämättä jälkeään kaikkiin sen kokeviin, mutta erityisesti niihin lapsiin ja nuoriin, jotka todistavat läheltä läheisiinsä kohdistuvaa tuhoa. Rauhanteossa ja jälleenrakennuksessa on äärimmäisen tärkeää resursoida pitkäjänteinen tuki trauman kokeneille.
Monessa maassa vakavia psykiatrisia sairauksia sairastavat henkilöt ovat erittäin heikossa asemassa yhteiskunnassa ylipäätään, saati aseellisten konfliktien, sodan, pandemian tai muiden kokonaisvaltaisten kriisien keskellä. Mielenterveyden häiriöitä sairastavilla ihmisillä on usein pienet voimavarat, vähäinen resilienssi ja he elävät köyhyydessä. Kriisitilanteissa yhteiskunnan marginaalissa elävät ihmiset jäävät helposti turvaverkkojen ja pelastautumismekanismien ulkopuolelle. Osa psykiatrisia sairauksia sairastavista elää laitoksissa erittäin huonoissa oloissa, joissa heiltä puuttuu itsemääräämisoikeus elämäänsä.
Yksi ihmisoikeusneuvoston istunnon teemoista on äärimmäinen köyhyys. Köyhyys vaikuttaa mielenterveyteen, mutta myös toisin päin: etenkin vakavat mielenterveyden häiriöt ja psykiatriset sairaudet altistavat monen mekanismin kautta köyhyydelle. Mielenterveysoikeuksien, kuten hoitoon pääsyn, edistäminen ehkäisee osaltaan myös köyhyyttä. Köyhyyden vähentäminen puolestaan vähentää taloudellisesta ahdingosta johtuvaa mielen kuormitusta.
Istunnossa käsitellään myös rasismin torjuntaa sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää. Syrjintä vaikuttaa mielenterveyteen monin tavoin. Pahimmillaan syrjintä ilmenee vainona ja väkivaltana. Mutta myös työelämän, koulutuksen tai suvun ulkopuolelle jääminen esimerkiksi alkuperään seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin kohdistuvan syrjinnän vuoksi tai esimerkiksi se, että ei ole mahdollista elää avoimesti ja turvassa perheenä voi viedä ihmisen psyykkisesti sietokyvyn rajoille. Nämä vaikutukset muuttuvat helposti ylisukupolvisiksi. Kiitän Suomea merkittävästä työstä ihmisoikeusneuvostossa intersukupuolisten henkilöiden oikeuksien edistämiseksi päätöslauselman avulla.
Myös mielenterveysongelmiin itsessään liitetty stigma johtaa usein syrjintään ja ulossulkemiseen yhteiskunnasta. Mielenterveyden häiriöitä kokevat ihmiset ovat olennainen ryhmä ottaa huomioon kaikkialla, missä toimitaan syrjintää vastaan.
Kysyisin, millä tavalla mielenterveys ja mielenterveysoikeudet ovat esillä ihmisoikeusneuvostossa ja onko Suomella ollut toimia tai suunnitelmia tähän liittyen.
