Lausunnossaan yhteiskunnan turvallisuusstrategian luonnoksesta Mielenterveyspooli peräänkuuluttaa henkisen kriisinkestävyyden huomioimista kaikkialla, missä käsitellään turvallisuuspolitiikkaa. Se on tärkeä osa sisäistä turvallisuutta, kriiseistä selviytymistä ja toimintakykyisenä pysymistä kriisien keskellä.
Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan kykyä kestää kuormitusta ja selviytyä kriisien seurauksista.
Turvallinen yhteiskunta rakentuu demokratialle, oikeusvaltiolle sekä perus- ja ihmisoikeuksille
Osana kriisien ennaltaehkäisyä Mielenterveyspooli painottaa niin psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta kuin osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Sisäinen turvallisuus perustuu pitkäjänteiseen hyvän yhteiskunnan rakentamiseen. Yhteiskunta ei voi olla aidosti turvallinen, jos demokratia, oikeusvaltio, perus- ja ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus eivät toteudu. Nämä tulee varmistaa kaikilla elämänalueilla.
Strategiassa on myös tunnistettava paremmin yksilöiden ja yhteisöjen psyykkiseen hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin kohdistuvat uhat, kuten köyhyys, eriarvoisuus, vihapuhe, väkivalta, viharikokset, syrjintä ja ympäristökriisin aiheuttama ahdistus.
Vähentämällä syrjäytymistä ja eriarvoisuutta vahvistetaan luottamusta päätöksentekoon ja oikeudenmukaisuuteen.
Suunta kohti perus- ja ihmisoikeusvaikutusten ja mielenterveysvaikutusten arviointia
Yksilöiden psyykkinen toimintakyky rakentuu koko elämänkaaren aikana. Henkiseen kriisinkestävyyteen vaikuttavat muun muassa terveys ja toimintakyky, koulutus, työllisyys ja toimeentulo sekä osallisuus, jotka myös rakentavat perustaa turvallisuudelle.
Mielenterveyttä tukevat resurssien turvaaminen yksilön elämänkaaren keskeisille instituutioille, kuten varhaiskasvatukseen, kouluun, palveluihin, työelämään sekä harrastustoimintaan on samalla panostus yhteiskunnan turvallisuuteen.
Toimiva, ennakoitava ja riittävä sosiaaliturva tukee myös mielenterveyttä ja siten ihmisen toimintakykyä yhteiskunnassa. Heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloon tehdään nyt kuitenkin heikennyksiä.
Leikkaukset ihmisten elämään keskeisesti vaikuttavista rakenteista heikentävät turvallisuutta. Tämä vie väärään suuntaan. Ihmisten luottamus siihen, että yhteiskunnassa ollaan yhdessä, luo vakautta ja antaa perustan selviytymiselle kriisitilanteissa.
Säädösvalmistelussa ja budjetoinnissa tulisi käyttää perus- ja ihmisoikeusvaikutusten ja mielenterveysvaikutusten arviointia syrjäytymisen ehkäisyn yhtenä keinona.
Kansalaisjärjestöjen rooli tunnistettava
Strategiassa tulisi tunnistaa eri toimijoiden mielenterveysosaaminen yhtenä henkisen kriisinkestävyyden elementtinä.
Strategiassa on nyt tunnistettu hyvin koulutuksen ja kulttuurin merkitys osana henkisen kriisinkestävyyden perustaa, joskin näihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät myös niitä.
Kansalaisjärjestöjen rooli julkisten toimijoiden rinnalla on myös tunnistettava. Järjestöt ovat osa erityisesti mielenterveyden palvelujärjestelmää, sekä laajemmin sosiaali- ja terveyspalveluita.
Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten heikentäminen leikkauksilla heikentää myös järjestöjä turvallisuustoimijoina sekä vahvaa kansalaisyhteiskuntaa myös demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.
#turvallisuus #mielenterveys
