Mielenterveyspolitiikan tulevaisuus EU-vaalien jälkeen

5.7.2024
Eurovaalien tulos voi heikentää sekä EU:n perus- ja ihmisoikeuspolitiikkaa että mielenterveyspolitiikkaa. Tähän vaikuttavat kuitenkin henkilövalinnat, komission kokoonpano ja parlamenttiryhmien väliset liittoumat.
Mielenosoittajia mielenosoituksessa EU-tähdin koristelluissa sinisissä baskereissa ja EU-lipun kanssa.
EU:ssa tarvitaan vahvaa vaikuttamistyötä sen puolesta, että mielenterveys pysyy ja vahvistuu EU:n agendalla.

Lämpimät onnittelut europarlamentin uusille suomalaismepeille sekä vaalituloksen myötä uusille kansanedustajille!

Yksi tuoreista kansanedustajista on Mielenterveyspoolin entinen hankepäällikkö, meppikautensa päättänyt Alviina Alametsä (vihr.) – isot onnentoivotukset!

Euroopan parlamentin vaalit käytiin 9. kesäkuuta. Koko europarlamentin tasolla pelätty äärioikeiston ja konservatiivisten voimien nousu toteutui osittain. Tuloksen myötä EU:n perus- ja ihmisoikeuspolitiikka ja muu mielenterveyteen vaikuttava politiikka saattavat heikentyä, samoin EU:n tuki varsinaiselle mielenterveyspolitiikalle.

Heikompi mielenterveyspolitiikka puolestaan vaikuttaa kielteisesti väestön mielenterveyteen. Odotettavissa voi olla sekä eriarvoisuutta ja vastakkainasettelua lisäävää politiikkaa että heikennyksiä muun muassa mielenterveyttä edistävän toiminnan rahoitukseen. Myös EU:n rooli kansalaisyhteiskunnan tukijana ja vaalijana on koetuksella.

Henkilövalinnoilla, kuten komission kokoonpanolla, ja parlamenttiryhmien välisillä liittoumilla on suuri vaikutus siihen, millaista politiikkaa EU alkavalla kaudella tekee.

Suomesta ei valittu mielenterveysteemalla kampanjoineita

Suomesta valittiin näissä vaaleissa 15 meppiä eli kaksi enemmän kuin 2019. Vuonna 2020 Suomi sai Iso-Britannian Brexitin myötä yhden lisäpaikan.

Suomen tuloksissa puolueiden voimasuhteissa tapahtui joitain muutoksia: vasemmistoliitto kasvatti paikkamääräänsä yhdestä kolmeen ja kokoomus kolmesta neljään, kun perussuomalaiset ja vihreät menettivät kumpikin yhden paikan. Suomen ehdokas komissaariksi on nyt kolmatta kertaa europarlamenttiin valittu Henna Virkkunen (kok.).

Mielenterveyspooli tarkasteli ennen vaaleja mielenterveysteemoja eri puolueiden eurovaaliohjelmissa. Sen mukaan vasemmistopuolueet nostivat aktiivisimmin mielenterveysasioita vaaliohjelmiinsa.

Suomen vaalituloksissa ei tapahtunut pelättyä muutosta kohti äärioikeiston vahvempaa valtaa. Tämä on erittäin tärkeää niin perus- ja ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion kuin mielenterveyspolitiikankin näkökulmasta.

Mielenterveysteemalla kampanjoineita ehdokkaita ei nyt valittu Suomesta europarlamenttiin. Tulevaisuus näyttää, miten aktiivisesti valituksi tulleet euroedustajat toimivat mielenterveyskysymyksissä.

EU:ssa tarve vahvalle vaikuttamiselle mielenterveyden puolesta

EU:ssa tarvitaan vahvaa vaikuttamistyötä sen puolesta, että mielenterveys pysyy ja vahvistuu EU:n agendalla. EU-tasolla mielenterveysvaikuttamista tekevät esimerkiksi kattojärjestö Mental Health Europe ja potilasjärjestöt ENUSP ja GAMIAN-Europe.

Mielenterveystoimijoiden yhteydenpito myös suomalaisiin meppeihin ja Suomen tulevaan komissaariin on tärkeää. On pyrittävä varmistamaan, että suomalaiset vievät EU:ssa aktiivisesti eteenpäin mielenterveyden kannalta tärkeitä politiikkatoimia ja vaativat komissiolta vahvaa mielenterveyspolitiikkaa.

Mielenterveys nousi vahvemmin EU:n agendalle

Mielenterveyden asema EU:ssa on viime vuosina vahvistunut. Kautensa päättävä komissio julkaisi kesäkuussa 2023 laajan, kokonaisvaltaisen mielenterveysaloitteen ja osoitti sen toimeenpanoon rahoitusta. Aloitteen kautta EU muun muassa tukee jäsenmaita kansallisen mielenterveyspolitiikan kehittämisessä.

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi marraskuussa 2023 päätelmät mielenterveydestä. Euroopan parlamentti hyväksyi joulukuussa 2023 laajan mielenterveysraportin. Mielenterveys on siis saanut näkyvyyttä. Tarvitaan kuitenkin pitkäjänteisiä päätöksiä ja resursseja, jotta EU:n mielenterveyspolitiikka voi vahvistua ja vakiintua.

Europarlamentissa toimii Mental Health Europen koordinoima Mielenterveys- ja hyvinvointikoalitio, The European Parliament Coalition on Mental Health and Wellbeing. Koalitio kokoaa yhteen mielenterveyden edistämiseen sitoutuneita parlamentin jäseniä. Sen kautta MEPit saavat Mental Health Europelta tukea mielenterveyttä edistävien politiikkatoimien, kuten lainsäädäntöehdotusten, raporttien ja kysymysten muotoiluun, tapahtumien järjestämiseen ja tiedon jakamiseen.

Lue lisää EU-vaalituloksen merkityksestä
SOSTEn toiminnanjohtaja Vertti Kiukkaan blogikirjoitus – Soste

Thomas Coombesin EU-vaalienjälkeinen kirjoitus toivon politiikasta (englanniksi)

Miksi mielenterveys on EU-kysymys?

  • Mielenterveyden edistäminen ja vaikuttavan hoidon turvaaminen säästävät rahaa. Hyvä mielenterveys tukee myös työ- ja opiskelukykyä. Ennaltaehkäisy on halvempaa kuin hoitaminen.
  • Heikentynyt mielenterveys maksaa EU-tasolla satoja miljardeja euroja vuodessa. Kustannukset muodostuvat pääosin menetetyistä työvuosista sekä sairastamisen kustannuksista.
  • Vuosina 2021 ja 2022 noin puolet EU-maiden nuorista ilmoitti jääneensä vaille tarpeisiinsa vastaavaa mielenterveyshoitoa. (OECD: Health At A Glance 2022).
  • Mielenterveysongelmiin liittyvä stigma heikentää mielenterveyskuntoutujien pääsyä työelämään sekä somaattisten sairauksien tunnistamista ja hoidon saamista niihin. Siitä syystä menetetään työvuosia ja terveitä elinvuosia. Mielenterveyskuntoutujien osallisuutta yhteiskunnassa on tuettava vähentämällä stigmaa ja parantamalla oikeuksien toteutumista.
  • Perusoikeudet ja yhdenvertaisuus ovat EU:n ydintä. Oikeus terveyteen on myös oikeutta hyvään mielenterveyshoitoon ja toipumisen tukeen. Jokaisen ihmisen perus- ja ihmisoikeuksien, kuten oikeudet koulutukseen, työhön ja toimeentuloon, tulee toteutua riippumatta omista tai läheisen mielenterveyden haasteista. Syrjintä heikentää mielenterveyttä, ja siksi sen vähentäminen on tehokasta mielenterveyspolitiikkaa.
  • Viime vuosina Eurooppaa on kohdannut monia akuutteja kriisejä. Kriisitilanteissa tarvitaan myös psyykkistä kriisinkestävyyttä, resilienssiä. Mielenterveyden edistäminen tukee kriiseistä selviytymistä.

EU voi vahvistaa mielenterveyspolitiikkaansa muun muassa näin:

  • EU voi vakiinnuttaa mielenterveyden osana politiikkaansa laatimalla mielenterveydestä konkreettisen pitkän aikavälin ohjelman ja osoittamalla sille resurssit ja seurantamekanismin.
  • EU voi edistää sujuvaa ja oikea-aikaista hoitoon pääsyä, kokonaisvaltaista mielenterveyshoitoa ja potilaiden osallisuutta omaan hoitoonsa.
  • EU voi vähentää mielenterveyden stigmaa ja vahvistaa palveluita ottamalla mielenterveyden osaksi kaikkea terveyspolitiikkaa ja osoittamalla mielenterveyteen suuremman osan terveysbudjetista.
  • EU voi tukea kansalaisyhteiskuntaa ja mielenterveyskuntoutujien osallisuutta osoittamalla suoraa rahoitusta mielenterveyshankkeisiin ja mielenterveyspolitiikan kehittämiseen sekä EU:n omana toimintana että rahoituksena jäsenmaille, järjestöille ja mielenterveyskuntoutujien yhteisöille.
  • EU voi edistää mielenterveysoikeuksia ottamalla ne osaksi kaikkea politiikkaa ja kaikkea perusoikeustyötä, kuten EU:n Perusoikeusviraston tiedontuotantoa.
  • EU voi vahvistaa mielenterveyden huomioimista ottamalla mielenterveysvaikutusten arvioinnin osaksi lainsäädännön ja hankkeiden valmistelua kaikilla sektoreilla.
  • EU voi parantaa työkykyä ja työssä jaksamista vahvistamalla työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännössä työnantajien velvoitteita turvata turvallinen työympäristö.
  • EU voi parantaa opiskelukykyä ottamalla mielenterveyden kattavasti mukaan koulutuspolitiikkaan.
  • EU voi parantaa kriisivalmiuttaan huomioimalla henkisen kriisinkestävyyden ja ottamalla mielenterveysnäkökulmat mukaan turvallisuuspolitiikkaan.
  • Eriarvoisuus, polarisaatio ja syrjintä heikentävät mielenterveyttä. EU voi turvata mielenterveyttä vahvalla yhdenvertaisuuslainsäädännöllä ja eriarvoisuutta vähentävällä politiikalla.
  • Köyhyys ja epävarmuus tulevaisuudesta heikentävät mielenterveyttä ja osallisuutta yhteiskuntaan. EU voi tukea mielenterveyttä ja ihmisten tulevaisuususkoa sosioekonomisia eroja tasaavalla, ennustettavalla sosiaali- ja talouspolitiikalla ja vahvalla ympäristöpolitiikalla.