Lue Mielenterveyspoolin juttu hallitusneuvottelijoista Ravintola Reformissa toukokuulta 2023
Petteri Orpon hallitus toteuttaa massiivisia säästötoimia lyhyessä ajassa. Kristian Wahlbeckin mukaan hälyttävää, ettei toimien mielenterveysvaikutuksia ole arvioitu, eikä mielenterveyden merkitystä työllisyysasteelle tai tuottavuudelle tunnisteta.
Kevään kehysriihessä sovittiin vuosille 2025–28 julkisen talouden suunnitelmasta, joka heikentää rajusti mielenterveyden edellytyksiä.
”Vaikka mielenterveyden häiriöt ovat jo 2010-luvulla nousseet suurimmaksi työkyvyttömyyden syyksi, hallitus ei panosta mielenterveyteen lukuun ottamatta muutamaa erityistoimea”, sanoo MIELI Suomen mielenterveys ry:n johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck.
”Sen sijaan sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon säästöt, järjestöiltä leikkaaminen ja alkoholin saatavuuden lisääminen heikentävät mielenterveyttä entisestään.”
Wahlbeckin mukaan hallitus ei tunnista lainkaan mielenterveyden merkitystä työllisyydelle ja tuottavuudelle.
”Toimien mielenterveysvaikutuksia ei ole arvioitu yhdessä tai erikseen, pitkän aikavälin kustannuksista puhumattakaan”, hän sanoo.
Hoitoon pääsyn venyminen lisää kustannuksia
”Jotta mielenterveyssyistä johtuvan työkyvyttömyyden kasvava trendi saataisiin käännettyä, mielenterveyden ongelmia tulisi hoitaa vaikuttavasti,” muistuttaa Wahlbeck.
Hoito on hänen mukaansa sitä vaikuttavampaa, mitä aikaisemmin se käynnistyy. Nyt odotusaika hoitoon saa olla enimmillään 14 vuorokautta. Hallitus aikoo höllentää perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn aikarajaa kolmeen kuukauteen.
”Pidempi odotusaika pahentaa mielenterveyden ongelmia, mikä johtaa pahimmillaan työkyvyttömyyteen. Inhimillinen kärsimys, työnantajien ja yhteiskunnan kustannukset kasvavat”, Wahlbeck toteaa.
Samalla terveyserot tuloluokkien välillä kasvavat.
Mielenterveyserojen kuilu repeää entisestään
OECD:n vertailussa tuloryhmien väliset mielenterveyserot ovat Suomessa suuremmat kuin teollisuusmaissa keskimäärin. Wahlbeckin mukaan pienituloisille kasaantuu paitsi mielenterveyden häiriöitä, myös muuta sairastavuutta ja heidän elinajanodotteensa on alhaisempi.
Wahlbeck on huolissaan hoitoon pääsyn pitkittymisen vaikutuksista pienituloisiin, jotka ovat työterveyshuollon tai yksityisten terveyspalveluiden ulkopuolella.
”Vaikka heillä on suurempi mielenterveyspalveluiden tarve, heidän on vaikeampaa saada apua”, Wahlbeck sanoo.
Esteenä pienituloisten hakeutumiselle terveyspalveluihin on omavastuuosuus niin Kelan psykoterapiakuntoutuksessa kuin kustannukset laajemminkin yksityisessä terveydenhuollossa.
Terapiatakuu kaikille vähentäisi mielenterveyshäiriöistä johtuvaa kärsimystä ja kustannuksia. Kaikki ikäryhmät kattava terapiatakuu ei sisälly hallitusohjelmaan, mutta sen valmistelu tulisi saada alkuun jo tämän hallituskauden aikana.
Alkoholin saatavuuden lisääminen lisää mielenterveyden häiriöitä
Kristian Wahlbeckin mukaan alkoholiongelmat kytkeytyvät mielenterveyteen. Mitä humalahakuisempaa juominen on, sitä heikompi on koettu mielenterveys.
Alkoholiongelmista kärsivät yleisimmin 30–44-vuotiaat miehet, jotka ovat parhaassa työiässä.
”Alkoholiongelmat aiheuttavat merkittävästi masennusta, ahdistuneisuushäiriöitä ja työpoissaoloja Suomessa. Joka neljännellä masennustilasta kärsivällä miehellä Suomessa on taustalla alkoholin haitallinen käyttö tai alkoholiriippuvuus.”
Nyt hallitus lisää alkoholin saatavuutta alentamalla olutveroa sekä sallimalla vahvemmat alkoholijuomat ruokakauppoihin ja alkoholin kotiinkuljetuksen.
”Alkoholin saatavuus vaikuttaa suoraan kulutukseen ja haittoihin. Hallituksen alkoholilinjaukset lisäävät mielenterveyden häiriöitä ja työkyvyttömyyttä”, sanoo Wahlbeck.
Kansalaispulssi-kyselyssä mittaushistorian korkeimmat stressilukemat
Monessa pienituloisessa perheessä leikkaukset lisäävät huolta elannosta ja pitkittynyttä stressiä. Mielenterveys kuormittuu entisestään, kun ahdas asuminen, työttömyys tai velkaantuminen asettavat elämälle kireät ja näköalattomat raamit.
”Köyhyyteen liittyy kuormittavaa sosiaalista häpeää ja stigmaa. Rahan puute kapeuttaa elämää, rajoittaa harrastuksia ja sosiaalista kanssakäymistä. Moni köyhän perheen lapsi ja nuori ei välttämättä uskalla toivoa hyvää tulevaisuutta tai luota mahdollisuuksiinsa”, Wahlbeck kuvaa.
Pienituloisiin kohdistuvat leikkaukset lisäävät mielenterveysongelmien siirtymistä sukupolvelta toiselle.
”Leikkaukset sosiaalihuoltoon ja palveluvalikoiman rajaaminen uhkaavat erityisesti perheitä, joissa osattomuuden ja mielenterveyshaasteiden ylisukupolvisen siirtymisen riski on suurin.”
Hallituksen toimien seuraukset näkyvät nyt myös uusimmissa kyselytutkimuksissa.
”Kansalaispulssi-kyselyssä koettu stressi oli helmikuun lopussa 2024 kyselyn mittaushistorian korkeimmalla tasolla. Enää vain puolet pienituloisista piti yhteiskuntaa oikeudenmukaisena”, Wahlbeck kertoo.
Sote-järjestöjen rahoituksen leikkaaminen kolmanneksella pahentaa tilannetta
- Sote-palvelujen rajaaminen, sosiaaliturvan heikentäminen ja odotusaikojen pidentäminen lisää järjestöjen palvelujen tarvetta, kun samaan aikaan järjestöjen toiminnan taloudellista pohjaa murennetaan.
- Sote-järjestöiltä leikataan hallituskauden aikana noin kolmannes eli noin 130 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 leikataan 80 miljoonaa euroa.
- Leikkaukset osuvat pahasti järjestöjen tarjoamiin palveluihin, joita käyttävät usein mielenterveystoipujat ja muut haavoittuvassa asemassa olevat.
- Hallitus aikoo laajentaa lahjoitusvähennystä yksityishenkilöiden lahjoituksiin nuoriso-, liikunta-, urheilu- ja lapsijärjestöille. Sote-järjestöt on rajattu vähennyksen ulkopuolelle, vaikka leikkauspolitiikan vuoksi yhä useampi tarvitsee sote-järjestöjen tukea ja apua.
