Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta näkee kansalaisjärjestöt merkittävänä toimijana mielenterveyden edistämisessä, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä ja tuen tarjoamisessa.
”Kuten hallituksen kansalaisjärjestöstrategiassa todetaan, aktiivinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on keskeinen osa toimivaa demokraattista yhteiskuntaa. Järjestöt edistävät ihmisten hyvinvointia, demokratiaa ja osallisuutta, lisäävät luottamusta ja vahvistavat yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja kriisinkestävyyttä. Mielenterveysjärjestöillä on tässä merkittävä rooli”, mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikko toteaa.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin on tehty ja tehdään lähivuosina mittavia leikkauksia. Neuvottelukunta katsoo, että leikkausten vaikutukset kansalaisyhteiskuntaan ja mielenterveyteen tulee arvioida. Kansalaisjärjestöjen riippumattomuus ja toimintaedellytykset on turvattava muutosten jälkeenkin.
Sosiaali- ja terveysministerin asettama selvityshenkilö antoi vuodenvaihteessa raportin järjestöjen valtionavustusten kehittämisestä tilanteessa, joissa avustusvarat niukkenevat. Kehittämisessä tulee varmistaa mielenterveysjärjestöjen toiminnan jatkuvuus ja järjestöille rauha hallittujen sopeutustoimien toteuttamiseen. Järjestöille osoitettujen lahjoitusten verovähennysoikeus tulisi ulottaa myös sosiaali- ja terveysalan järjestöille.
”Kansalaisyhteiskunnan vaaliminen on erityisen tärkeää globaalien kriisien olosuhteissa”
Osallisuuden kokemukset tukevat ihmisen mielenterveyttä ja hyvinvointia. Kansalaisjärjestöt tarjoavat monia tapoja osallistua ja vaikuttaa lähiyhteisöissään ja yhteiskunnassa laajemmin.
”Alue- ja kuntavaalit ovat ovella. Mielenterveysjärjestöt ovat kuntien ja hyvinvointialueiden tärkeitä kumppaneita. Jotta ne voivat tulevaisuudessakin antaa panoksensa asukkaiden mielenterveyden ja hyvinvoinnin eteen, myös paikalliset järjestöt tarvitsevat riittävät ja ennakoitavat resurssit. Elinvoimainen ja moniääninen kansalaisyhteiskunta on demokratian ydintä”, Risikko toteaa.
”Kansalaisyhteiskunnan vaaliminen on erityisen tärkeää globaalien kriisien olosuhteissa, joissa elämme parhaillaan. Perinteisesti vahva suomalainen kansalaisyhteiskunta on osa myös toimivaa oikeusvaltiota”, Risikko jatkaa.
Kannanoton lisäksi neuvottelukunta käsitteli kokouksessaan 7.3. järjestöjen toimintaedellytyksiä. MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi alusti kansalaisyhteiskunnan kehityksestä nykyiseksi laajaksi sote-järjestökentäksi, joka on osa toimivaa demokratiaa. Nyt järjestöt ovat keskellä murrosta. Leikkausten lisäksi niiden rooli uhkaa kaventua palveluntuottajaksi.
Neuvottelukunnan kansanedustajajäsenistä Markku Siponen (kesk), Helena Marttila (sdp), Saara Hyrkkö (vihr), Jaana Strandman (ps) sekä puheenjohtaja Paula Risikko (kok) esittelivät puolueidensa näkemyksiä siitä, miten kansalaisjärjestöjen toiminta tulisi turvata tulevaisuudessa.
Lisätiedot
Paula Risikko, Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, paula.risikko@eduskunta.fi
Aija Salo, Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan ja Mielenterveyspoolin pääsihteeri, aija.salo@mielenterveyspooli.fi, p. 040 620 9515
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on eduskuntaryhmien ja valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen yhteistyöelin. Neuvottelukunta seuraa ja edistää mielenterveysstrategian ja hallitusohjelman muiden mielenterveyskirjausten toimeenpanoa sekä osallistuu julkiseen keskusteluun mielenterveydestä.
Neuvottelukunnan sihteeristönä toimii Mielenterveyspooli, jonka muodostavat 37 suomalaisen mielenterveystyön keskeistä toimijaa. Pooli tekee väestön mielenterveyttä vahvistavaa yhteiskuntapolitiikkaa.
