Maailman mielenterveyspäivänä 10.10. Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta kiittää hallitusta esityksestä lasten ja nuorten terapiatakuuksi. Se on askel oikeaan suuntaan lasten ja nuorten mielenterveyshoitoon pääsyn parantamiseksi.
Mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan kuitenkin myös muita satsauksia. Terapiatakuun laajentamista koko väestöön tulee alkaa valmistella. Mielenterveysstrategian toimeenpanoon tarvitaan rahoitusta. Neuvottelukunta peräänkuuluttaa myös kansalaisjärjestöjen merkittävän roolin tunnistamista mielenterveyden edistämisessä.
Avun saaminen ajoissa vähentää kustannuksia
Panostamalla mielenterveysongelmien ehkäisyyn voidaan vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Tuloksellinen mielenterveyspolitiikka tarvitsee resursseja.
Mielenterveyspolitiikalle antavat hyvän selkänojan vuoteen 2030 ulottuva kansallinen mielenterveysstrategia sekä myöhemmin annettava mielenterveyden edistämisen periaatepäätös. Näiden toimeenpanoon ei nyt kuitenkaan osoiteta resursseja.
Nuorten mielenterveysoireiluun puuttumalla voidaan edistää nuorten pääsyä opiskelemaan ja työelämään ja osallisuutta yhteiskuntaan. Hallituksen esittämä lasten ja nuorten terapiatakuu edistää tätä. Se turvaa alle 23-vuotiaiden pääsyn lievien ja keskitasoisten ahdistus- ja masennusoireiden hoitoon perustasolla.
Lasten ja nuorten terapiatakuu ei saa heikentää vakavampiin oireisiin tai muille väestöryhmille kohdennettuja mielenterveyspalveluita. Neuvottelukunta pyytääkin hallitusta ryhtymään valmistelemaan kattavaa terapiatakuuta koko väestölle, jotta se voidaan toteuttaa ripeästi seuraavalla hallituskaudella.
Mielenterveysjärjestöjen kustannustehokas työ on turvattava
Neuvottelukunta haluaa nostaa esiin kansalaisyhteiskunnan roolia koko väestön mielenterveyden edistämisessä, stigman vähentämisessä sekä tuen tarjoamisessa mielenterveysongelmia kohtaaville ja heidän omaisilleen. Hallituksen esitys 2,5 miljoonan euron rahoituksesta matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin on tervetullut, mutta samaan aikaan leikkaukset kansalaisjärjestöjen perustyöstä syövät myönteistä vaikutusta.
Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikko peräänkuuluttaa mielenterveysjärjestöjen arvokkaan työn turvaamista.
“Suomessa järjestöt ovat osa mielenterveyden palvelujärjestelmää, ja ne tarjoavat monipuolista matalan kynnyksen tukea. Järjestöt ja hyvinvointialueet tekevät erinomaista yhteistyötä muun muassa hyvien käytäntöjen kehittämisessä”, hän sanoo.
“Investoimalla mielenterveysjärjestöjen laajaan ja monipuoliseen mielenterveyttä edistävään ja ongelmia ehkäisevään työhön saadaan vaikuttavaa tukea ja apua ihmisille kustannustehokkaasti”, Risikko summaa.
Lisätiedot
Paula Risikko, Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, paula.risikko@eduskunta.fi
Aija Salo, Mielenterveyspoolin pääsihteeri, aija.salo@mielenterveyspooli.fi, 040 620 9515
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on eduskuntaryhmien ja valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen mielenterveyspoliittinen yhteistyöelin. Neuvottelukunta seuraa ja edistää mielenterveysstrategian ja hallitusohjelman muiden mielenterveyskirjausten toimeenpanoa sekä osallistuu julkiseen keskusteluun mielenterveydestä.
