Mielenterveysjärjestöt tuottavat hyvinvointia
Järjestöjen toiminta on kustannustehokasta. Mielenterveystyö vahvistaa toimintakykyä, osallisuutta ja mielenterveysosaamista, ja ehkäisee syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Varhainen apu ja tuki vähentää merkittävästi julkisten palvelujen tarvetta ja kustannuksia.
Vaikka järjestöt tekevät tärkeää mielenterveystyötä, hyötynäkökulma ei yksin riitä. Kansalaisjärjestöjen vapaus ja moninaisuus ovat keskeinen osa demokratiaa, ja se on turvattava.
Mielenterveysjärjestöjen vahvuus onkin, että niiden toiminta perustuu vapaalle kansalaistoiminnalle ja ne ovat lähellä ihmisiä. Niissä tehdään vapaaehtoistyötä ja hyödynnetään vertaisuutta ja kokemusasiantuntijuutta. Toiminnan keskiössä ovat ihmisarvo, eettisyys, mielenterveysoikeudet ja ihmisten oma toimijuus.
Vahva kansalaisyhteiskunta ja kansalaisjärjestöjen merkittävä rooli yhteistyössä julkisen vallan kanssa ovat Suomen keskeisiä voimavaroja. Järjestöt ovat avainkumppaneita myös mielenterveyttä edistävän yhteiskuntapolitiikan luomisessa ja ylläpitämisessä. Järjestöjen vaikuttamistyö tuo poliittiseen päätöksentekoon ja viranomaistyöhön arvokasta kokemustietoa ja asiantuntemusta.
Mielenterveysjärjestöjen tekemä työ ja niiden tarjoamat matalan kynnyksen palvelut ovat osa suomalaista mielenterveyden palvelujärjestelmää.
Mielenterveysjärjestöjen työtä rahoittaa pääosin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Työ tavoittaa satoja tuhansia ihmisiä joka vuosi, ja kohtaamiskertoja on yli 1,5 miljoonaa.
STEAn tuloksellisuuskatsaus 2022 mielenterveysjärjestöistä sisältää koottua tietoa järjestöjen työstä ja tuloksellisuudesta: https://www.stea.fi/kaytto-ja-raportointi/tuloksellisuuskatsaukset/tuloksellisuuskatsaukset-2022/mielenterveysjarjestot/
Järjestöjen toiminta on monipuolista ja vaikuttavaa
Järjestöt tekevät elintärkeää mielenterveystyötä kriisityön, kuntouttavan työn sekä ehkäisevän ja edistävän työn kautta.
Kaikki eri ikäryhmät ovat mielenterveysjärjestöjen kohderyhmiä: lapset, nuoret, perheet, aikuiset ja ikääntyneet. Järjestöt tukevat eri ihmisryhmien kanssa työskenteleviä ammattilaisia ja vapaaehtoisia heidän työssään.
Mielenterveystyötä tehdään mielenterveyskuntoutujien, kriisin kokeneiden, itsetuhoisten sekä heidän läheistensä hyväksi. Sitä tehdään myös suuren yleisön, vähemmistöjen, työnantajien, harrastustoiminnan järjestäjien ja päättäjien hyväksi.
Kriisityö auttaa ja tukee ihmisiä elämän kriiseissä kriisikeskusvastaanotoilla, auttavissa puhelimissa, chateissa, netti- ja liveryhmissä. Kuntouttavalla työllä tuetaan mielenterveyskuntoutujia ja pitkäaikaissairaita ohjauksella ja neuvonnalla, kohtaamispaikoilla ja vertaisryhmätoiminnalla.
Mielenterveyttä edistetään ja ongelmia ehkäistään torjumalla stigmaa, kouluttamalla, edunvalvonnalla, viestinnällä ja yhteiskunnallisella vaikuttamisella.
Hallituksen leikkaukset uhkaavat mielenterveyttä
Heikoimmassa asemassa olevilta leikkaaminen on koko yhteiskunnan kannalta lyhytnäköistä. Leikkaukset mielenterveysjärjestöiltä ja muilta sosiaali- ja terveysjärjestöiltä eivät säästä. Ne aiheuttavat kustannuksia, koska ne heikentävät merkittäviä palveluita ja kansalaistoimintaa.
Järjestöjen tarjoama apu ja tuki heikkenee tai pahimmassa tapauksessa lakkaa kokonaan. Järjestötoiminnan alasajo aiheuttaa lisäkustannuksia sekä suurempana palveluntarpeena julkisella sektorilla että lisääntyvinä sosiaalisina ongelmina.
Kolmannen sektorin mielenterveystyölle on välttämätöntä taata riittävät ja ennustettavat resurssit. Vain siten mielenterveysjärjestöt voivat jatkaa arvokasta työtään matalan kynnyksen palveluiden tarjoajina, mielenterveystoipujien tukijoina sekä mielenterveyspalveluiden ja -politiikan asiantuntijoina ja vaikuttajina.
