Ville Merisen (sd) mukaan hallituksen sote-politiikka ei lupaa hyvää tulevaisuudelle: moni ongelma voi kasautua jatkossa.
Merinen kiinnitti huomiota nuorten pahoinvointiin, sekä siihen, että vaikka hallitus on luvannut nuorten mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi lapsille ja nuorille terapiatakuun, sen ulkopuolelle jää iso osa nuorista 23 vuoden ikärajan vuoksi.
Järjestöleikkaukset johtavat uusiin kustannuksiin ja terveydenhuollon kuormittumiseen
Palveluiden heikentämisen ja hyvinvointialueilta leikkaamisen lisäksi Merinen huomioi hallituksen leikkaukset järjestöjen tärkeästä työstä.
”Kun hoitoon pääsyä heikennetään ja järjestöjen ennalta ehkäisevästä työstä leikataan, maksetaan siitä vielä erikoistason palveluissa ja sosiaaliturvamenoissa”, Merinen sanoi.
”Järjestöjen tekemä työ on todella arvokasta, ennalta ehkäisevää ja tukevaa toimintaa, mitä tarvitsemme lisää. Tämän työn väheneminen tulee välttämättä näkymään lisäkustannuksina sosiaali- ja terveyspalveluissa”, Merinen muistutti.
Esimerkiksi mielenterveyttä vahvistavasta toiminnasta Merinen nosti MIELI ry:n kriisipuhelimen, jonka 416 000 soitosta pystyttiin vastamaan nykyisilläkin resursseilla vain joka viidenteen. Leikkaukset vaikeuttavat yhteyden saamista kriisipuhelimeen entisestään.
Muutkin opposition kansanedustajat kiinnittivät huomiota tulevaisuuden kustannusten ja kuormituksen kasvamiseen.
Tiina Elo (vihr) muistutti, että leikkaamalla sote-järjestöiltä siirretään kuormitusta jo nyt ylikuormittuneeseen terveydenhuoltoon, josta myös leikataan.
Marko Asell (sd) kritisoi hallituksen leikkaamista sosiaali- ja terveysjärjestöiltä ja niiden ennaltaehkäisevältä työltä. Tämä johtaa ihmisten haasteiden siirtymiseen terveyskeskusten ratkaistaviksi sekä ongelmien kärjistymiseen.
”Sote-järjestöt paikkaavat palvelujärjestelmän aukkoja ja toimivat lähellä ihmisiä. Esimerkiksi lukuisat mielenterveys- ja päihdejärjestöt tekevät korvaamattoman arvokasta työtä.”
Mielenterveyskriisin juurisyihin puututtava vaalikausien yli
Merja Kyllönen (vas.) nosti esiin mielenterveyshaasteet, työkyvyttömyyden ja alkoholinkäytön, joiden juurisyihin puuttumalla olisi mahdollista saada aikaan isoja säästöjä.
Olga Oinas-Panuma (kesk) muistutti paitsi noin 11 miljardia euroa vuodessa maksavasta mielenterveyskriisistä, myös pitkäjänteisen mielenterveystyön tarpeesta sen juurisyihin puuttumiseksi:
”Nämä asiat eivät ratkea vaalikaudessa, eivät yhden puolueen työllä vaan sillä, että niihin puututaan yhteistyössä päämäärätietoisesti yli vaalikausien.”
Leikkaukset romuttavat hyvinvointivaltion ja karsivat turvaverkon minimiin
Minja Koskela (vas) totesi lasten ja nuorten terapiatakuun olevan ”aivan peanuts” kokonaisuudessa, jossa hallitus on romuttamassa koko hyvinvointivaltion perustan.
Laura Meriluoto (vas) totesi, että hoitamattomat päihde‑ ja mielenterveysongelmat, köyhyyden lisääntymisen, ulkopuolisen tuen vähenemisen elämän kriisitilanteissa, toivottomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kokemusten lisääntymisen löytyvät edestämme.
”Kuka siivoaa sotkun, kun hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkot on karsittu minimiin”, hän kysyi.
