Koronakriisi on vaikuttanut merkittävästi suomalaisten mielen hyvinvointiin. Ulospääsy kriisistä tulee tehdä sosiaalisesti kestävällä tavalla.
Mielenterveyspooli esittää laajaa toimenpidepakettia, jolla vahvistamme edistävää mielenterveystyötä ihmisten arkiyhteisöissä. Kiinnitämme huomiota tilanteesta kärsiviin ryhmiin ja ehdotamme mielenterveyden palveluiden kehittämistä vastaamaan kasvanutta palvelutarvetta.
Keskeisenä tavoitteena on kriisin jälkeen turvata mielenterveysapu sosiaali- ja terveydenhuollon perustasolla. Siksi Terapiatakuu on toteutettava.
Kasvaneiden mielenterveyden palvelutarpeiden ennakointi sekä investoinnit mielen hyvinvointiin ovat nyt entistä tärkeämpiä. Mielenterveyteen panostetut varat tulevat takaisin moninkertaisina.
Edistävä ja ennaltaehkäisevä mielenterveystyö
Edistävä työ on tärkeässä asemassa siinä, miten ihmiset ja yhteiskunta ovat valmiita kohtaamaan kriisejä ja yllättäviä tilanteita henkisesti. Ihmisten mielenterveystaitojen vahvistaminen on erittäin tärkeää yhteiskunnan resilienssin vahvistamiseksi.
Kansalaisia tulee kannustaa hakemaan apua ongelmiin matalalla kynnyksellä. Vahvistetaan kansalaisten positiivista mielenterveyttä ja korostetaan toivon näkökulmaa sekä mahdollistetaan palveluihin pääsy nopealla aikataululla.
Toimenpiteitä:
- Kansalaisille on suunnattava yleistä ja kohdennettua viestintää keinoista ylläpitää mielenterveyttä poikkeusoloissa sekä vahvistaa psyykkistä resilienssiä.
- Matalan kynnyksen kriisiavun riittävä saanti on turvattava (esim. Kriisipuhelin, Tukinet.net).
- Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja aineellista apua tarjoavien sekä palveluohjausta tekevien yhteisöjen toimintaedellytykset on varmistettava.
- Mielenterveyden ylläpitämiseksi vertaistuki on erityisen tärkeää ja ehkäisee masennusta ja uupumusta.
Ikääntyneiden mielenterveys
Ikääntyneiden turvallinen asiointi ja perustarpeet on olennaista turvata. Erityisesti yksinasuville ikääntyneille on tarjottava mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä tarvittaessa keskusteluapuun etäyhteyksin ja puhelimitse.
Ikääntyneet voivat kantaa suurta huolta psyykkisesti sairastuneen läheistensä voinnista. Myös Ikääntyneiden pariskuntien tilanne voi kärjistyä koronakriisin myötä. Keskusteluavussa on pyrittävä tunnistamaan muun muassa väkivallan uhka ja on tuotava esille, että turvakodit ovat myös ikääntyneille.
Mielenterveyteen liittyvä stigma on voimakkaampi ikääntyvien kuin nuorempien ikäryhmien keskuudessa, minkä vuoksi tarvitaan ikäihmisille räätälöityä viestintää.
Toimenpiteitä:
- Järjestölähtöisiä vertaistukeen perustuvia ryhmiä on oltava tarjolla itsenäisesti pärjääville, palvelujen ulkopuolella oleville ikääntyville ihmisille
- Ikäihmisten kanssa työskenteleville sote-ammattilaisille osaamista ja taitoja edistää ikääntyvien mielenterveyttä ja tunnistaa mahdollisia mielenterveyden ongelmia osana muuta työtään.
- Ikääntyvien yksinäisyyden helpottamiseksi tulee luoda suositukset ja ohjeet, jotka tukevat ensiarvoisen tärkeitä sosiaalisia kontakteja läheisiin, fyysiset turvaetäisyydet huomioiden.
- Ikäihmisten kohdennetun etsivän työn jatkaminen (esim. monet kunnat ja seurakunnat ovat soittaneet ikääntyneille ja kartoittaneet näiden hyvinvointia ja tukitarpeita) sekä keskusteluavun ohella arkisen juttuseuran varmistaminen (esimerkiksi Eläkeliiton juttuluuri).
Lomautetut ja taloudellisista vaikeuksista kärsivät
Koronakriisi on lisännyt lomautuksia ja työttömyyttä. Taloudelliset vaikeudet vaikuttavat tutkitusti mielen hyvinvointiin, ja nopeat sekä ennakoimattomat muutokset työtilanteessa voivat vaikuttaa pitkäaikaisesti.
Monen yrittäjän huoli koronan vaikutuksista on merkittävä kuormitustekijä jaksamiselle ja hyvinvoinnille. Yrittäjät tarvitsevat taloudellisen tuen lisäksi henkistä tukea ja tehokasta ohjausta tukipalveluiden piiriin.
Toimenpiteitä:
- Työ- ja elinkeinotoimistoissa tulee vahvistaa henkilöstön mielenterveysosaamista sekä samalla vahvistaa myös ura- ja ammatinvalintapsykologien saatavuutta te-toimistoissa. Näin palveluohjaus TE-toimistoista psykososiaalisen tuen piiriin voisi toimia sujuvasti julkisten palveluiden tai tukea tarjoavien järjestöjen pariin.
- Lomautetuille tai työttömäksi jääneille sekä yrittäjille esimerkiksi vertaisryhmätoiminta voisi taata tarvittavaa tukea. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt voivat toteuttaa ryhmämuotoista toimintaa myös yhteistyössä terveydenhuollon ja TE-toimistojen kanssa, sillä niillä on kokemusta toimivien ryhmämallien toteuttamisesta.
Työpaikat
Työpaikoilla on tärkeää kiinnittää huomiota työhyvinvointiin ja johtamiseen. Etätyön sujuminen voi vaatia uudenlaisia työjärjestelyjä. Yhteydenpito etätöissä ja lomautettuna tukee työyhteisön yhteisöllisyyttä ja helpottaa työpaikalle paluuta poikkeusolojen jälkeen.
Monissa ammateissa on kriisin aikana tehty paljon töitä, kovassa paineessa. Näillä aloilla työt jatkuvat poikkeusolojen jälkeenkin – siksi on varmistettava työntekijöiden jaksaminen. Samalla on pyrittävä vähentämään monissa ammateissa koettua eettistä kuormaa varmistamalla riittävät resurssit.
Toimenpiteitä:
- Johtajien ja lähiesihenkilöiden mielenterveysosaamisen vahvistaminen sekä konkreettisten mielenterveyttä edistävien toimintamallien levittäminen työpaikoille (esim. STM:n Hyvän mielen työpaikka -kokonaisuus, MIELI ry:n Mieli työssä -koulutus, S-ryhmän mielenterveyden tukimalli sekä Kempeleen kunnan Työ jaksamisen tukena -malli).
- Työnantajien tulee linjata työnteon osalta normaaliin arkeen palaamisen askelmerkit, joissa määritellään niin henkinen, kuin fyysisesti turvallinen palaaminen työhön pandemiatilanteen jälkeen. Henkilöstöllä voi olla erilaisia reagointitapoja ja myös pelkotiloja normaalitilanteeseen palaamiseen liittyen ja yhdessä työterveyshuollon kanssa sovitut periaatteet auttavat turvallisen työympäristön mahdollistamisessa.
Lapset, nuoret ja perheet
Kuntien tulee tarjota kaikkien lasten ja nuorten tarvitsema psykososiaalinen tuki myös etäyhteyksien välityksellä opiskeleville. Perheiden sekä lasten ja nuorten tilanteeseen voidaan saada apua vahvistamalla perhekeskusten, lastensuojelun, varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten henkilöstön mielenterveysosaamista. Oppilas- ja opiskeluhuollon henkilöstöä on lisättävä. Myös opintojen ulkopuolella olevat nuoret tarvitsevat tukea.
Erityisesti lapset ja nuoret, joiden vanhempi sairastaa psyykkisesti, ovat nyt riskissä myös itse sairastua ja syrjäytyä. Lasten ja nuorten tukipaketissa on suunnattava erityisiä toimia myös mielenterveyden vahvistamiseen.
Toimenpiteitä:
- Lapsille ja nuorille suunnatun matalan kynnyksen kriisiavun riittävä saanti on turvattava (esim. Sekasin-chat).
- Oppilas- ja opiskeluhuoltoon on säädetävä sitova henkilöstömitoitus, jonka toteuttamiseen on varattava tarpeelliset resurssit. Vahvistetaan opiskeluhuollon ja nuorten palveluiden verkkovälitteistä toimintaa.
- Perusterveydenhuollon, Ohjaamoiden ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä on vahvistettava, jotta psykososiaalista apua saadaan myös opintojen ja työelämän ulkopuolelle jääneille nuorille.
- Psykiatrisen hoidon piirissä olevat odottavat vanhemmat tarvitsevat intensiivistä tukea, jolla voidaan kuntouttaa äitejä ja ehkäistä huostaanottoja.
- Perhekeskuksissa on varmistettava laadukkaat mielenterveysammattilaisen palvelut jokaiselle vanhemmalle, joka niitä tarvitsee. Tarjotaan perheille kotiapua ja tukea vanhemmuuteen.
- Lastensuojelun monialaista mielenterveysosaamista on vahvistettava. Lähisuhdeväkivallan tunnistamista on tehostettava ja tuki siitä eteenpäin on turvattava.
- On otettava laajasti käyttöön lapsiomaisten sekä nuorten hoivaajien tunnistamisen, tuen ja ohjauksen menetelmiä. Mahdollistetaan lapsiomaisille kohdennetut tukipalvelut.
- Peruskoulussa ja varhaiskasvatuksessa olisi hyvä käydä lapsen ja nuoren psyykkisiä voimavaroja vahvistava Lapset puheeksi -keskustelu keväällä tai syksyllä (osallistujat lapsi tai nuori, vanhemmat sekä opettaja tai varhaiskasvattaja).
- Koulujen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten mielenterveysosaamisen ja -taitoja on vahvistettava sen tukemiseksi, että osana koulun arkea vahvistetaan lasten ja nuorten kykyjä pärjätä poikkeusoloissa ja toipua niistä. Huomioidaan erityisesti kiusaamisen ehkäisy.
Mielenterveyskuntoutujat ja mielenterveyden ongelmista kärsivät
Mielenterveyskuntoutujien ja masennuspotilaiden tilanne on todella vaikea. Eri toimijat ovat tehneet päätöksiä, jotka katkaisevat valitettavasti osan hoitojaksoista kokonaan.
Hoitoa ja käyntejä tarjotaan myös etäyhteydellä, mutta valitettavasti se ei anna kaikille riittävää tukea. Hoitosuhteiden jatkuvuus ja mielenterveyskuntoutujien palvelut pitää pyrkiä turvaamaan myös epidemian aikana.
Toimenpiteitä:
- Kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta Kelan tai kuntien ostopalveluina tuottavien järjestöjen ja yritysten toimintaedellytykset on turvattava kuntoutujien toimintakyvyn ja arjen rakenteiden ylläpitämiseksi.
- Laitoksissa ja asumispalveluyksiköissä asuvien sosiaaliset kontaktit ja liikkuminen on mahdollistettava myös koronaepidemian aikana. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää siihen, että esimerkiksi liikkumisvapautta ei perusteetta rajoitettaisi. Mikäli rajoituksia tehdään, ne tehtäisiin aina lakiin perustuen.
- Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden laatu ja riittävä henkilöstömitoitus on turvattava.
Mielenterveyspalvelut
Kriisin aikana on tärkeää turvata etäyhteyksin toteutuvan matalan kynnyksen psykososiaalisen tuen saatavuus. Pikaisesti akuutin kriisin jälkeen tulee helpottaa ja nopeuttaa hoitoon pääsyä jo perusterveydenhuollossa.
Hoidon varhainen aloittaminen vähentää yhteiskunnalle koituvia kustannuksia sekä helpottaa ihmisten vaikeaa tilannetta. Kriisin jäljet voivat heijastua yhteiskunnassa vielä pitkään, jos ongelmiin ei puututa ajoissa. Potilaan lisäksi tulee hoitaa myös koko perhettä.
Toimenpiteitä:
- Terapiatakuu on toteuttava osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa sekä mahdollisesti muuta hoitotakuuta aikaisemmin, mikäli hoitotakuun lainsäädännöllinen kokonaisuus valmistuu vasta syksyn jälkeen
- Mielenterveyspalvelujen kehittäminen on suunnattava terveys- ja sosiaalipalveluiden perustasolla järjestettävään moninaiseen psykososiaaliseen hoitoon. Tämä toteutetaan vahvistamalla monialaista mielenterveyden osaamista osana perustason toimintaa.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on välttämätöntä toteuttaa onnistuneesti mahdollisimman nopeasti, sillä kuntatalouden nykyiset ongelmat uhkaavat entisestään pahentaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen heikkoa tilannetta.
- Palveluohjaukseen tarvitaan palveluluotseja, joilla on laaja ymmärrys palvelukentästä. Toimivaksi todettuja malleja sosiaali- ja terveyssektorin ja muiden sektoreiden yhteistyöhön ovat yksilöllinen työhön sijoituksen ja tuen malli, klubitalomalli ja Asunto ensin –malli sekä omaan asuntoon viety arjen tuki. Eri tahojen välistä yhteistyötä tulisi edistää päätöksenteon tueksi rakennettavalla mielenterveysvaikutusten arvioinnilla.
- Palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa mukaan järjestöjen osaaminen ja kokemusasiantuntijuus. Asiakkaiden kohtaamisessa ja tukemisessa tulee vahvistaa erityisesti nyt inhimillistä kohtaamista ja rinnallakulkijuutta sekä ottaa omaiset mukaan.
