Periaatepäätöksessa erityisen arvokasta on, että se korostaa mielenterveyden edistämisen poikkihallinnollisuutta ja laajaa yhteistyötä julkisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen välillä. Järjestöt on kutsuttu mukaan paitsi periaatepäätöksen valmisteluun myös toimeenpanon seurantaan.
Mielenterveyden haasteet ovat mittava kansanterveysongelma, johon voidaan vaikuttaa monella hallinnonalalla. Periaatepäätös sisältääkin monipuolisesti tarpeellisia toimenpiteitä eri hallinnonaloilta. On erinomaista, että siinä eri ministeriöt ovat laajasti edustettuina, ja että se kattaa eri elämänalueita.
Sosiaali- ja terveysministeriö laatii vuonna 2025 periaatepäätökselle konkreettisen toimeenpanosuunnitelman. On tärkeää, että suunnitelmassa jokaiselle toimenpiteelle nimetään vastuutaho ja osoitetaan resurssit.
Sihteeristöön ja laaja-alaiseen ohjausryhmään kutsutaan mukaan myös kansalaisjärjestöjä
Järjestöt edistävät mielenterveyttä ja ennaltaehkäisevät ongelmia Suomessa. Ne myös toteuttavat matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Mielenterveyspooli on vaatinut, että kansalaisjärjestöt otetaan aktiivisesti mukaan mielenterveyspolitiikan toimeenpanoon. Tämän mukaisesti toimeenpanosuunnitelman tueksi perustetaan sihteeristö ja laaja-alainen ohjausryhmä, johon kutsutaan muun muassa kansalaisjärjestöjä.
Periaatepäätöksessä linjataan tuesta kansalaisjärjestöjen työlle mielenterveyden edistämisessä ja tuessa. Vuodesta 2025 alkaen toteutettavat mittavat leikkaukset mielenterveysjärjestöjen ja muiden kansalaisjärjestöjen valtionavustuksiin ovat ristiriidassa tämän kanssa.
Myös leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluihin ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloon estävät periaatepäätöksessä linjattujen hyvien tavoitteiden toteutumista.
Mielenterveyden edistämisen periaatepäätös perustuu kansalliseen mielenterveysstrategiaan 2020–2030 ja hallitusohjelmaan.
Mielenterveyspooli ja laaja joukko järjestöjä vaikutti periaatepäätöksen valmisteluun vuonna 2024 lausunnoilla ja työpajoissa.
