Ilman verotusoikeutta hyvinvointialueiden resurssit ovat rajalliset ja valtion budjettiin sidotut. Mielenterveyspalvelutkin riippuvat resursseista ja niiden kohdentamisesta. Aluevaltuustoilla on siksi vain niukasti liikkumavaraa palveluista päätettäessä.
Tästä syystä mielenterveysvaikutusten arvioinnin käyttöönotto alueilla ja kunnissa sekä tietoon perustuva päätöksenteko politiikan eri lohkoilla ovat tärkeitä. Ne auttavat tunnistamaan mielenterveyteen liittyviä todellisia kustannuksia ja säästöjä.
Sujuva hoitoon pääsy ja lähipalvelut saivat tukea äänestäjiltä
Mielenterveyspooli analysoi ennen vaaleja puolueiden vaaliohjelmia mielenterveyden ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmista. Vaaleissa äänestettiin voittoon nopean hoitoon pääsyn ja lähipalveluiden puolesta puhuneita puolueita. Mielenterveys oli esillä useimpien puolueiden ohjelmissa sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta.
Vaalien valtakunnallinen voittaja Sosialidemokraattinen puolue nosti ohjelmassaan esiin tavoitteen muun muassa paluusta kahden viikon hoitotakuuseen. Etenkin kuntavaaleissa asemiaan vahvistanut keskusta puhui lähipalveluista läpileikkaavana teemana ohjelmissaan, mainiten erikseen muun muassa matalan kynnyksen chat-, puhelin- ja digitaaliset palvelut sekä Walk in -päivystykset.
Molemmissa vaaleissa toiseksi suurimmaksi päätyneen kokoomuksen ohjelmassa mainittiin matalan kynnyksen keskusteluapu ja mielenterveyspalveluiden nopea saatavuus lapsille ja nuorille.
Perussuomalaisten kannatus romahti sekä kunta- että aluevaaleissa. Puolueen ohjelmissa kiinnitettiin huomiota koko yhteiskuntaa koskevaan mielenterveyskriisiin. Toisaalta perussuomalaiset suhtautuvat kansalaisjärjestöihin muita puolueita epäluuloisemmin.
Kannatustaan kummissakin vaaleissa nostanut Vasemmistoliitto ehdotti ainoana puolueena ohjelmassaan mielenterveysvaikutusten arvioinnin käyttöönottoa kaikessa päätöksenteossa. Kannatustaan aluevaaleissa vahvistanut vihreät esitti yksityiskohtaisimpia mielenterveyskirjauksia aluevaaliohjelmassaan, mukaan lukien tavoitteen maksuttomista lyhyt- tai psykoterapeuttiopinnoista hyvinvointialueiden työntekijöille.
Kannatustaan aluevaaleissa nostanut kristillisdemokraatit puhui ohjelmassaan lasten ja nuorten terapiatakuun lisäksi saavutettavista päihde- ja mielenterveyspalveluista kaikille. Kuntavaaleissa hieman heikentynyt RKP vaati riittävien resurssien turvaamista mielenterveys- sekä päihde- ja riippuvuuspalveluille, ruotsin kieli huomioiden.
Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyö järjestöjen kanssa jää nähtäväksi
Kansalaisjärjestöjen näkökulmasta vaalitulosten vaikutukset ovat vielä hämärän peitossa. Monien järjestöjen toimintaedellytyksiin vaikuttavat ennen kaikkea hallituksen toteuttamat rajut leikkaukset STEA-avustuksiin.
Useimmat puolueet nostivat vaaliohjelmissaan esiin järjestöjen roolia kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyökumppaneina ja palveluntarjoajina. Esimerkiksi keskusta nosti esiin järjestöjä, kokemusasiantuntijoita ja vertaistukea liittyen visioonsa ”paremmasta mielenterveydestä seuraavana Suomen suurena projektina”.
Hyvinvointialueiden ja kuntien toimiva yhteistyö järjestöjen kanssa edellyttää hyvää tiedonkulkua, yhteistyön rakenteita ja sitä, että järjestöille suunnataan resursseja. Käytännön edellytykset järjestöyhteistyöhön ja mahdollisuudet järjestöavustuksiin sekä palveluiden ostoon vaihtelevat joka tapauksessa huomattavasti kunnittain ja hyvinvointialueittain.
Mielenterveyden äänitorvia valittiin valtuustoihin
Mielenterveysteemoilla kampanjoineita ehdokkaita valittiin sekä alue- että kunnanvaltuustoihin.
Äänimäärissä mitaten parhaiten menestyi Julia Sangervo (vihr.), joka valittiin sekä Pirkanmaan aluevaltuustoon että Tampereen kaupunginvaltuustoon. Aluevaaleissa Sangervo sai valtakunnallisesti kahdeksanneksi eniten ääniä.
Muita mielenterveysteemalla menestyneitä olivat esimerkiksi Ville Merinen (sdp, Helsinki) ja Alviina Alametsä (vihreät, Helsinki).
Aluevaalien äänestysaktiivisuudessa valonpilkahdus
Valtakunnallinen äänestysprosentti jäi matalaksi: aluevaaleissa 51,7 prosenttiin ja kuntavaaleissa 54,2 prosenttiin, joillain äänestysalueilla jopa alle 40 prosenttiin. Vaikka kuntavaalien äänestysprosentti laski edellisistä vaaleista 0,9 yksikköä, valonpilkahdus nähtiin kuitenkin aluevaaleissa. Niissä valtakunnallinen äänestysprosentti nousi yli neljä prosenttiyksikköä.
Äänestysaktiivisuudessa oli suuria alueellisia eroja kuntien välillä, hyvinvointialueiden välillä sekä paikallisten äänestysalueiden välillä. Heikko äänestysaktiivisuus rapauttaa demokratiaa ja on mielenterveyden ja kansalaisjärjestöjenkin näkökulmasta valitettavaa.
Eri kuntien ja alueiden äänestysprosentin ja äänestysaluekohtaiset äänestysprosentit voit nähdä Ylen tulospalvelusta.
Miksi alue- ja kuntavaalit olivat mielenterveysvaalit?
Mielenterveyspooli muistutti vaalitavoitteissaan, että alueiden ja kuntien päätöksenteolla on suuria vaikutuksia asukkaiden mielenterveyteen ja hyvinvointiin.
