Kuka on lapsiomainen?
Lapsiomainen on lapsi, jonka vanhempi on psyykkisesti sairastunut. Psyykkinen sairaus on haaste vanhemmuudelle ja uhka lapsen tasapainoiselle kasvulle. Lapsi katsotaan lapsiomaiseksi vain silloin, kun hän on itse terve tai oireilee vain vähän.
Aikuinen lapsiomainen on täysi-ikäinen, jonka taustalla on sairastava vanhempi. Lapsiomaiset kokevat usein yksinäisyyttä, huolta, pelkoa ja häpeää.
Kaikissa tapauksissa yhteistä on lapsen tai nuoren huoli läheisestä henkilöstä ja huolen vaikutukset arjessa jaksamiseen.
Lapsiomaisella on merkittävä riski sairastua itse
Suomessa jopa joka neljäs alaikäinen lapsi tai nuori elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on tai on ollut hoitoa vaativa mielenterveyden ongelma. Arvio perustuu Suomessa THL:n syntymäkohortti -87 sekä -97 -aineistoista tehtyihin tutkimuksiin, Kelan sairauseläketilastoihin sekä arvioon terveysasemien mielenterveysasiakkaiden määrästä.
Kansainvälisen tutkimusaineiston perusteella lapsiomaisten määrä on 20–25 prosenttia kaikista alaikäisistä. Tarkkaa lukua psyykkisesti sairastavien vanhempien kanssa elävien lasten ja nuorten määrästä on kuitenkin vaikea sanoa.
Sairastuneen vanhemman lapsella on tutkimusten mukaan merkittävästi suurentunut riski sairastua myös itse. Ongelmien siirtymistä sukupolvelta toiselle voidaan ehkäistä tarjoamalla riittävää ja oikea-aikaista tukea.
Lapsiomaistyö
Lapsiomaistyön tavoite on tukea lapsia, nuoria ja perheitä, jotka kohtaavat mielenterveysongelmia. Tarkoituksena on lisätä yhteistyötä lasten ja nuorten eri kasvuympäristöjen aikuisten välillä.
Apua tulee olla tarjolla siellä, missä lapset, nuoret ja perheet ovat. Lähialueen eri palveluntarjoajien on tunnettava toisensa, jotta tuentarvitsijat osataan tarvittaessa ohjata oikean lisäavun piiriin.
Lapsiomaistyö jakautuu lapsiperhetyöhön ja nuorisotoimintaan
Lapsiperhetyön kohderyhmänä on perhe. Työn tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja vahvistaa lapsen hyvinvointia suojaavia tekijöitä.
Lapsiperhetyössä tuetaan perheiden vuorovaikutusta ja yhtenäisyyttä. Tämä tehdään yhteistyössä vanhempien tai huoltajien kanssa. Tuloksena voidaan nähdä syyllisyyden vähenemistä, vanhemman itsetunnon ja vanhemmuuden vahvistumista, tiedon, ymmärryksen ja osaamisen lisääntymistä psyykkisiin sairauksiin ja lapsen tasapainoiseen kehitykseen liittyen
Nuorisotoiminnassa painopiste on nuoren oman kasvun ja itsenäistymisen tukemisessa. Tavoitteena on mielenterveyteen liittyvien tietojen ja taitojen lisääntyminen, nuoren itsetuntemuksen, sosiaalisten suhteiden ja elämäntaitojen vahvistaminen sekä nuoren itsenäistymisen tukeminen.
Nuorisotoiminnassa huomioidaan myös lapsen ja nuoren muiden kehitysympäristöjen, kuten päiväkodin, koulun tai harrastusten merkitys lapsen ja nuoren kehityksen tukemisessa.
Lapsen hyvinvointia suojaavat tekijät
Keskinäinen ymmärrys sairaudesta ja avoin kommunikaatio perheessä ovat lasta suojaavia tekijöitä. Ne tukevat perheen ihmissuhteita, joista lasten hyvinvointi on hyvin riippuvainen. Kun vaikeuksista voidaan puhua, voidaan niitä myös ratkaista.
Toimiva sosiaalinen elämä kodin ulkopuolella on tärkeä suojaava tekijä. Omat ystävät, tunne kuulumisesta omaan päivähoitoryhmään tai koululuokkaan ja harrastukset tuovat iloa lapsen elämään ja tukevat kehitystä monella tavalla.
Lisätietoa lapsiomaisista
FinFamin opas lapsiomaistyön periaatteista
FinFamin ”Älä sulje silmiäsi lapsiomaisilta” -kampanja
Kasvun tuki on ammattilaisille suunnattu tietolähde vaikuttavista työmenetelmistä lasten ja perheiden tukemiseksi
Mistä saat apua?
FinFami tukee kaikkia, joiden perheenjäsen on sairastunut psyykkisesti. FinFamista saa varata maksuttomia tuki- ja neuvontatapaamisia. Keskusteluapua saa myös puhelimitse.
