Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu lasten ja nuorten terapiatakuu.
”Ajatuksena on turvata lainsäädännöllä lapsille ja nuorille yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muuhun vaikuttavaan psykososiaaliseen hoitoon”, avaa Psykologiliiton ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gergov.
Nyt palveluiden saatavuus ja laatu vaihtelevat valtavasti hyvinvointialueilla ja kuntien välillä samoillakin hyvinvointialueilla.
”Takuun on tärkeää tuoda kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertainen oikeus päästä tarpeenmukaiseen mielenterveysongelmien hoitoon kohtuullisessa ajassa asuinalueesta tai varallisuudesta riippumatta.”
Lasten ja nuorten terapiatakuu on erinomainen ensimmäinen askel perustason mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen, mutta vaikuttaa siltä, että ikäraja on jäämässä 23:een ikävuoteen. Mielenterveyspoolin näkemyksen mukaan terapiatakuu on ulotettava pikaisesti myös nuoriin aikuisiin ja myöhemmin koko väestöön.
Tavoitteena hoitoon pääsy kuukaudessa
Terapiatakuu varmistaa, että lapset ja nuoret saavat hoitoa tietyn ajan kuluessa, mikäli mielenterveyden ongelmiin todetaan hoidon tarve.
Aikaa hoitoon pääsylle ei ole vielä määritelty. Mielenterveyspoolin lanseeraaman Terapiatakuu -kansalaisaloitteen mukaan hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa, ja suositellun hoidon alkaa kuukauden sisällä.
”Tämä olisi hyvä tavoite myös lasten ja nuorten terapiatakuussa”, Gergov sanoo.
Mikäli avun saanti viivästyy, kuten usein nykytilanteessa, ongelmat eivät katoa. Niillä on pikemminkin taipumus monimutkaistua ja hoidon tarpeen kasvaa.
”Opiskelu voi hankaloitua tai keskeytyä, kaverisuhteet katketa, ikätasoinen kehitys viivästyä. Lapsen tai nuoren lisäksi koko perhe kärsii ja kuormittuu”, Gergov kuvaa.
Liian moni lapsi ja nuori putoaa pirstaleisten palveluiden väliin
Palvelujärjestelmän pirstaleisuus asettaa suurimpia haasteita lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiselle. Nyt moni lapsi ja nuori putoaa palveluiden väliin.
”Useilla hyvinvointialueilla lapset ja nuoret saavat apua kouluterveydenhuollosta ja koulupsykologeilta tai -kuraattoreilta. Perusterveydenhuollossa hoito mielenterveyden ongelmiin kuitenkin puuttuu”, Gergov kertoo.
Lasten- ja nuorisopsykiatria on osa lähtökohtaisesti vakavia mielenterveysongelmia varten tarkoitettua erikoissairaanhoitoa. Opiskeluhuollon ensisijaisena tehtävänä on ennaltaehkäisevä, yhteisöllinen työ sekä hyvinvoinnin ja oppimisen tuki.
Gergovin mukaan terapiatakuun keskeisimpiä tavoitteita on yhdistää hajallaan olevia lasten ja nuorten palveluita.
”Koko lasten ja nuorten perustason palveluverkostoa on vahvistettava. Opiskeluhuollon ja erikoissairaanhoidon lisäksi tarvitaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita esimerkiksi perhekeskuksissa, terveysasemilla tai Nuorisoasemalla.”
Kehittämisehdotuksia lasten ja nuorten palveluverkoston vahvistamiseen tarjoaa myös kansallinen lapsistrategia.
Laaja keinovalikoima auttaa löytämään jokaiselle sopivan hoidon
Gergovin mukaan on tärkeää huomioida lasten ja nuorten monimuotoiset taustat, elämäntilanteet ja ongelmat, jotta palveluista saadaan kaikille saavutettavat ja yhdenvertaiset.
”Joillakin voi olla elämänhallinnan tai toiminnanohjauksen haasteita, kuten neuropsykiatrista oireilua tai päihdeongelma. Joillekin lyhytinterventiot eivät sovellu tai riitä. Tarvitaan laaja valikoima keinoja, joista valitaan sopivin juuri kyseisen lapsen, nuoren ja perheen tarpeisiin”, Gergov muistuttaa.
Jotta saavutetaan kestäviä tuloksia, perheetkin tarvitaan mukaan hoitoon, ja sitä tiiviimmin, mitä nuoremmista lapsista on kyse. Tärkeää on myös hoitokontaktien pysyvyys.
Vaikuttavuutta on seurattava ja arvioitava
Lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttaminen edellyttää riittäviä resursseja ja ammattitaitoista henkilöstöä. Hyvinvointialueet saavat tähän lisärahoitusta yhteensä 35 miljoonaa euroa ensi vuodesta.
Ajatuksena on hyödyntää pitkälti nykyisiä mielenterveystyön ammattilaisia, sekä kouluttaa muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia käyttämään varhaisen vaiheen lyhyitä psykososiaalisia hoitoja.
Lisäinvestointejakin tarvitaan, erityisesti uuden henkilökunnan palkkaamiseen, sillä palveluiden tarve on resursseja paljon suurempi, mutta myös kehittämiseen, kouluttamiseen ja valtakunnalliseen koordinaatioon. Tulevaisuuden säästötkään eivät näy välittömästi.
”Terapiatakuun puitteissa tarjottavien hoitojen tulee olla tavoitteellisia sekä perustua tietoon niiden vaikuttavuudesta. Vaikuttavuutta tulee myös seurata. Toimeenpanon onnistumista ja vaikutuksia tulee seurata ja arvioida kokonaisuudessaan”, peräänkuuluttaa Gergov.
Kaikkia mielenterveyden häiriöitä ei voida ennaltaehkäistä tai hoitaa lyhyillä hoitojaksoilla, joten mielenterveyspalveluiden kehittämistä myöskään erikoissairaanhoidossa ei voi unohtaa, Gergov muistuttaa.
”Lisäksi on paneuduttava lisääntyneiden mielenterveysongelmien juurisyihin.”
Teksti: Ellen Tuomaala
Kuva: Psykologiliitto
Lasten ja nuorten terapiatakuulla tuetaan myös nuorten työkykyä
Nuoruus on korkeinta mielenterveyden ongelmien riski-ikää. Mielenterveyden häiriöistä kolme neljästä puhkeaa ennen 24. ikävuotta.
Korkeakouluopiskelijoilla on psyykkisiä oireita ja kuormittuneisuutta suhteessa enemmän kuin aikuisväestöllä. Joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksesta ja masennuksesta.
Koko 2000-luvun ajan 16–34-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet. Vuonna 2022 peräti 83 % näistä johtui mielenterveyden häiriöistä. Työkyvyttömyyseläkkeillä on merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä vaikutuksia.
Mielenterveyspooli käynnisti aloitteen kaikenikäisten terapiatakuusta vuonna 2019.
