Mielenterveyspooli kävi läpi eduskuntapuolueiden kuntavaaliohjelmat ja puoluejohtajien puheet. Neljä puoluetta on kirjannut Terapiatakuun ohjelmaansa.
Eduskuntapuolueet on listattu järjestykseen viime kuntavaalien tulosten mukaan.
Kokoomus lupaa tehdä Terapiatakuusta totta
Kokoomus linjaa vaaliohjelmassaan, että jonossa odottamisen sijasta ihmisten on päästävä hoitoon.
Kokoomus kiristäisi hoitotakuuta kolmesta kuukaudesta kuukauteen terveyskeskuksissa ja mielenterveyspalveluissa.
“Teemme myös terapiatakuusta totta”, ohjelmassa lukee. Sen mukaan jokaisen mielenterveyden ongelmista kärsivän on saatava asianmukaista hoitoa ja terapiaa jo varhaisessa vaiheessa ja jo ennen vakavia ongelmia.
Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo nosti asian esiin viimeksi puheessaan puoluevaltuustossa.
”Me toteuttaisimme terapiatakuun. Kuukaudessa on päästävä hoitoon, mieluiten nopeammin”, hän sanoi.
SDP pitää esillä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita
Sosialidemokraattien vaaliohjelman mukaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden ja kuntien ja järjestöjen tekemän nuorisotyön toiminnan edellytykset on taattava.
SDP haluaa, että tulevaisuudessa kunnat panostavat nuorisotyöhön, ennaltaehkäiseviin palveluihin ja erityisesti etsivään nuorisotyöhön sekä nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin nykyistä enemmän.
“Yksikään nuori ei saa jäädä työkyvyttömäksi mielenterveyssyistä, koska apua ei ollut saatavilla”, ohjelmassa lukee.
Puolueen puheenjohtaja Sanna Marin painotti varhaista puuttumista lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin Ylen puheenjohtajatentissä.
“Havaitaanko sieltä varhaiskasvatuksesta peruskouluun lasten ja nuorten elämässä ongelmat ajoissa, puututaanko niihin riittävän ajoissa ja saavatko perheet ajoissa apua ja tukea. Se on avainasemassa, kun me katsomme nuorten mielenterveyttä”, Marin totesi lähetyksessä.
“Kun katsomme nuorten tilannetta, siellä on paljon muutakin, joka vaikuttaa. Suorituspaineet ovat esimerkiksi tosi kovat”, hän sanoi.
Puolueen mukaan sote-uudistuksen toteutuessa on panostettava mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuuteen sekä kavennettava koronavirusepidemian aikana syntynyttä hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa.
Keskusta korostaa läheisistä välittämistä
Keskustan vaaliohjelmassa lukee, että “jokainen tarvitsee toista ihmistä ja kuulluksi tulemista. Välittämällä läheisistä torjumme yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja mielenterveyden ongelmia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen pitää olla mahdollisimman lähellä ihmisiä.”
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko korosti teemaa Ylen puheenjohtajatentissä.
“Emme ole ammattivalittajia, vaan ammattivälittäjiä”, hän sanoi.
Vihreiden tavoitteena Terapiatakuu ja matalan kynnyksen palvelut
Vihreät haluaa vaaliohjelmassaan varmistaa mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja toimivuuden.
“Tällä hetkellä moni joutuu odottamaan kestämättömän pitkään hoitoonpääsyä. Pidetään huolta, että jokainen saa omassa kotikunnassaan nopeasti tarvitsemiaan mielenterveyspalveluja”, ohjelmassa todetaan.
Puolue on erityisen huolissaan mielenterveyspalvelujen heikosta saatavuudesta.
“Julkisissa terveyspalveluissa pitää saada hoitoa nopeasti. Erityisesti nuorten aikuisten kasvaviin mielenterveyden ongelmiin tulee tarttua ajoissa”, ohjelmassa lukee.
Vihreiden tavoitteena on toteuttaa terapiatakuu.
“Me ajetaan kunnissa eteenpäin terapiatakuuta ja parempaa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuutta”, puolueen puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoi puoluevaltuuskunnan puheessaan.
Vihreät haluaa lisätä erityisesti matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joissa apua voi saada ilman ajanvarausta. Puolue haluaa ehkäistä esimerkiksi työkyvyttömyyttä, työuupumusta ja masennusta panostamalla palveluihin.
Lisäksi ohjelmassa lukee, että vihreät “turvaa oppilashuoltoa ja oppimisen tukea sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita ja perheiden sosiaalista tukea”.
Puolue haluaa myös tuoda nuorille kouluihin mielenterveyden ensiapukurssin.
Vasemmisto haluaa ottaa Terapiatakuun käyttöön kunnissa
Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa todetaan, että puolue ottaisi Terapiatakuun käyttöön kunnissa.
“Mielenterveyspalveluissa tarvitaan enemmän nopeasti tarjottavia matalan kynnyksen palveluita. Erityisesti lasten ja nuorten sekä työelämän ulkopuolella olevien mielenterveyspalveluissa on isoja puutteita”, ohjelmassa lukee.
Vasemmiston mukaan kuntien pitää yhdessä valtion kanssa panna toimeen terapiatakuu, joka takaa ihmiselle pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon viimeistään kuukauden sisällä hoidon tarpeen toteamisesta.
“Me haluamme varmistaa, että kaikkialla Suomessa terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsee korkeintaan viikossa. Haluamme tuoda lisää mielenterveyden osaamista terveyskeskuksiin”, puolueen puheenjohtaja Li Andersson sanoi Ylen vaalitentissä.
Perussuomalaiset korostaa resurssien keskittämistä kuntien ydintehtäviin
Perussuomalaisten vaaliohjelmassa todetaan, että olemassa olevat resurssit tulee keskittää kuntien ydintehtäviin kuten terveyskeskusten, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulujen pitämiseen kunnossa.
Puoluejohto ei ole nostanut kuntien mielenterveyasioita esiin viimeaikaisissa puheissaan.
RKP haluaa enimmäisrajan koulupsykologien ja -kuraattorien oppilasmäärille
Ruotsalaisen kansanpuolueen vaaliohjelman mukaan puolue haluaa enimmäisrajat koulupsykologi- ja koulukuraattorikohtaisille oppilasmäärille.
“Tarvitsemme enemmän kuraattoreita. Tällä hetkellä olen erittäin huolissani siitä, mitä lasten ja nuorten mielenterveyden osalta on tapahtunut tämän koronavuoden aikana”, puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi Ylen puheenjohtajatentissä.
Vaaliohjelmassa todetaan, että pätevän henkilökunnan akuuttiin puutteeseen on puututtava.
“Yksi ongelma on se, että meillä on liian vähän kuraattoreita ja koulupsykologeja. Niitä tarvitaan sekä ruotsinkielisiä että suomenkielisiä”, Henriksson sanoi tentissä.
Hän nosti esiin esimerkiksi lisäkoulutuksen, jotta ammattilaisia saadaan lisää. Henriksson korosti myös työhyvinvoinnin merkitystä kunnissa, jotta kuraattorit saadaan pysymään työssään.
Häneltä kysyttiin myös koulukiusaamisesta ja sen ehkäisystä.
”Asian pitäisi olla koko ajan agendalla”.
Kristillisdemokraatit investoi mielenterveys- ja päihdepalveluihin
Kristillisdemokraattien vaaliohjelmassa lukee, että puolue haluaa turvata riittävät neuvolapsykologin ja neuvolan perhetyöntekijän palvelut, aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelut, päivähoidon erityistyöntekijöiden palvelut sekä oppilashuollon palvelut ehkäisemään lastensuojelun korjaavien toimenpiteiden tarvetta.
Puolue linjaa, että mielenterveys- ja päihdepalveluihin panostamiseen on erityinen tarve.
“Tarvitsemme helposti saavutettavia matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluita, esimerkiksi lähiklinikoita, joissa on saatavissa palveluita ilman ajanvarausta”, ohjelmassa lukee.
Sen mukaan myös inhimillisellä henkilöstöpolitiikalla voidaan merkittävästi vaikuttaa työhyvinvointiin ja sairauspoissaolojen määrään.
KD:n mukaan nuorisotyöllä voidaan tukea nuorten mielenterveyttä. Ohjelmassa nostetaan esiin nuorisotakuu, jolla mahdollistetaan riittävä tuen saaminen silloinkin, kun nuorella ei ole esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmien vuoksi riittäviä opiskeluvalmiuksia.
Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah sanoi vappupuheessaan, että tarvitaan terapiatakuu, jottei yksikään lapsi tai nuori jäisi ilman apua.
”Palvelut ovat tällä hetkellä pirstaleiset, hoitoon pääsyä joutuu odottamaan aivan liian pitkään ja lisäksi meillä on huutava pula pätevistä psykoterapeuteista”, hän sanoi.
Liike Nyt kannattaa Terapiatakuuta
Liike Nytin vaaliohjelman mukaan hyvinvoivassa kunnassa pääsee vaivatta laadukkaisiin terveydenhuollon ja mielenterveyden palveluihin. Puolueen mukaan ilman hyvinvoivia kuntalaisia ei kuntakaan voi hyvin.
Liike Nytin ohjelmassa todetaan, että nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin on saatava lisää resursseja, jotta nuoret pääsevät heti hoitoon ja asioita voidaan hoitaa myös ennalta ehkäisevästi. Puolue kannattaa terapiatakuuta.
“Me emme halua menettää yhtään nuorta”, ohjelmassa lukee.
Lähes 100 ehdokasta vastaa mielenterveydestä
Haluamme lisätä keskustelua mielenterveydestä kuntavaaleissa. Siksi pyydämme ehdokkaita vastaamaan kysymyksiin mielenterveydestä, koska valtuutetut vastaavat kuntansa päätöksistä. Niillä on vaikutuksia ihmisten mielen hyvinvointiin.
Miten pidät huolta mielesi hyvinvoinnista? Entä millaiset mielenterveyspalvelut suunnittelisit itsellesi? Kysymme muun muassa näitä kysymyksiä ehdokkailta.
Mielenterveyspoolin ”Vastaan mielenterveydestä” -kampanjaan on nyt osallistunut lähes 100 ehdokasta ympäri Suomea! Kampanja jatkuu Instagramissa 11.6.2021 asti.
Mitä ehdokkaat ovat vastaanneet kysymyksiimme? Voit katsoa vastaukset täältä!
Voit vinkata kampanjasta ehdokkaille – osallistumisohjeet on koottu kuntavaalisivuillemme.
