Eri kansalaisjärjestöjen edustajat nostivat tilaisuudessa esiin sitä, että perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma ei saa jäädä irralliseksi asiakirjaksi, vaan kaiken hallitustyön pohjana tulee olla perus- ja ihmisoikeudet.
Järjestöjen yhteinen viesti oli, että perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman ytimessä tulee olla kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten suositukset ja ratkaisut.
Nyt monessa puheenvuorossa hallitusta arvosteltiin perus- ja ihmisoikeuksien sivuuttamisesta, ja jopa niiden vastaisesta toiminnasta, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa tai ulkomaalaisten oikeuksissa. Useiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien oikeuksien ja oikeussuojan toteutumisessa nähtiin puutteita.
Ristiriitaisiksi perus- ja ihmisoikeuksien kanssa nähtiin myös kansalaisyhteiskunnan heikentämistoimet, muun muassa järjestöjen rahoitusta leikkaamalla ja kuulemismenettelyä heikentämällä.
Järjestöt toivoivat, että toimintaohjelmasta järjestetään laaja lausuntokierros ja että lausuntojen antamiselle varataan riittävästi aikaa.
Myös Mielenterveyspooli seuraa kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman valmistelua ja vaikuttaa siihen.
Mielenterveys liittyy useaan perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman teemaan, kuten oikeussuojan toteutumiseen ja haavoittuvassa asemassa olevien suojeluun. Perus- ja ihmisoikeuksien vahvistaminen tukee puolestaan kaikkien mielenterveyttä ja mielenterveysoikeuksien toteutumista.
Neljäs perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma valmisteilla
Oikeusministeriö valmistelee parhaillaan Suomen neljättä kansallista perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaa, joka keskittyy suomalaisen oikeusvaltion perusrakenteisiin.
Ohjelman painopisteiksi on tunnistettu oikeusvaltion vahvistamisen osa-alueet:
- Oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistaminen
- Oikeussuojan saatavuuden edistäminen ja pääsy oikeuksiin
- Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien suojelu ja tukeminen
- Ihmisoikeuskasvatus ja tietoisuuden lisääminen perusoikeuksista
- Oikeuksien toteutumisen seuranta
- Demokratia, osallisuus ja sananvapaus
