Budjettiriihen päätökset järjestöjen rahoituksen turvaamisesta olivat todella tärkeitä ja odotettuja. Tästä hallituksen kädenojennuksesta kansalaisyhteiskunnalle on syytä jakaa kiitosta.
Hyvä, että järjestöillä säilyy välitön työrauha koronakriisin keskellä.
Vuoden 2021 osalta rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen lasku kompensoidaan järjestöille täysimääräisesti. Vertailukohtana käytetään vuoden 2019 rahoituksen tasoa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kompensaatio rahoitetaan alentamalla arpajaisveroa ja purkamalla niin sanottujen jakamattomien voittojen kokonaisuutta.
Pitkällä aikavälillä järjestöjen rahoitus on vielä auki ja rahoitusvaje on edelleen uhkaava, vaikka hallitus suunnitteli myös tulevaa.
Hallituksen yhteisenä viestinä oli, että vuoden 2021 jälkeen rahoituksen kompensointia jatketaan, mutta jatkossa tuloutuksen alenemista ei ole mahdollista korvata täysimääräisesti järjestöille.
Hallitus aikoo viedä eteenpäin myös arpajaislain kokonaisuudistuksen, josta toivotaan apua järjestöjen rahoitukseen tulevaisuuden osalta.
Kunnat saavat tukea hoitojonojen purkuun
Koronakriisi on lisännyt valtavasti hoitovelkaa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Samalla on syntynyt monenlaista tyydyttymättömän palvelutarpeen synnyttämää velkaa.
Erityisesti täyttämättä jääneet mielenterveyspalvelujen tarpeet ovat kasvaneet koronakriisin aikana niin paljon, että voimme puhua jopa mielenterveyskriisistä.
Muun muassa mielenterveyskuntoutujien palveluita on suljettu tai siirretty etäyhteyksien päähän. Koronakriisi on myös merkittävästi lisännyt mielenterveysomaisten ja läheisten kokemaa psyykkistä kuormitusta. Psyykkisen tuen tarpeet ovat lisääntyneet myös niillä, joilla ei ole ollut aikaisemmin tuen tarvetta.
Hallitus sitoutuu purkamaan tätä kertynyttä hoito- ja palveluvelkaa 450 miljoonan euron kokonaisuudella vuosina 2021 – 2023. Tässä rahoituksessa on erityisesti huolehdittava siitä, että mielenterveyspalveluissa on tukea saatavissa riittävän matalalla kynnyksellä ja lähellä ihmisten arkea.
Erityisesti nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito on jo pitkään ollut ääriään myöten täynnä uusista lähetteistä. Yksi syy nuorisopsykiatrian kriisiin on puutteellinen perustason hoito.
Hallitus linjasi budjettiriihessään valmistelevansa myös ohjausmekanismin, joka varmistaisi näiden kohdennusten todella vähentävän syntynyttä palveluvelkaa.
Tämä on todella keskeinen linjaus.
Määrärahat eivät jää ainoastaan kuntien vaikean taloustilanteen korjaamiseen, vaan niillä voidaan aidosti kohentaa mielenterveyspalveluita ja parantaa hoidon saatavuutta.
Ohjaamoiden psykososiaalinen tuki vakinaistetaan
Koulutuksen ja työn ulkopuolella syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat erityisen haavoittuva ryhmä, joilla on usein taustallaan erilaisia mielenterveysongelmia ja mahdollisia oppimisvaikeuksia.
Yleisesti arvioidaan, että iso osa mielenterveysongelmia kokevista nuorista ei hakeudu hoitoon. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevista nuorista aikuisista kolmanneksella ei ollut ammatillista tutkintoa.
Tästä syystä on erityisen hienoa, että hallitus päätti osana työllisyystoimien kokonaisuutta vakiinnuttaa nuorille matalan kynnyksen mielen hyvinvointia tarjoavat palvelut osana Ohjaamoiden toimintaa.
Näiden palveluiden vaikuttavuudesta on saatu oikein hyviä tuloksia.
Lisäksi kiitosta ansaitsee hallituksen päätös toteuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli, jossa säädetään osatyökyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen nykyistä paremmasta yhteensovittamisesta. Muutoksen tarkoituksena on poistaa ansiorajasta johtuva kannustinloukku osatyökyvyttömyyseläkkeen osalta.
Päätökset Terapiatakuun toteuttamisesta antavat odottaa itseään – Hallituksella on vielä mahdollisuus toimia
Hallitus ei tehnyt tässä vaiheessa päätöksiä Terapiatakuun toteuttamisesta. Kansalaisaloite on kuitenkin edelleen eduskunnan käsissä.
Toivon, että Terapiatakuu saa sen arvolle sopivan kokonaisvaltaisen käsittelyn eduskunnassa.
Pelkkä hoitoonpääsyn nopeus ei ole keskeistä, vaan ennen kaikkea se, että tutkimukselliseen näyttöön perustuvat psykososiaaliset hoitomuodot ovat aidosti yhä useampien saatavilla mielenterveyden hoidossa jo perusterveydenhuollossa. Tähän tarvitaan terveydenhuoltolain täydentämistä ja riittävää resursointia.
Juuri nyt olisi ajankohtaisempaa kuin koskaan tehdä Terapiatakuun mukainen rakenteellinen uudistus mielenterveyden palveluihin. Se olisi osa kestävää koronakriisin jälkihoitoa sekä työllisyyden vahvistamista.
Voimavaroja tulee suunnata terveys- ja sosiaalipalveluiden perustasolla järjestettävään psykososiaaliseen hoitoon. Samalla pitää varmistaa hoidon nopea saatavuus selvästi suuremmalle joukolle kuin nykyisin.
Kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä on yhdestoista hetki hallitukselle toimia vaikuttavampien ja saavutettavampien mielenterveyden palveluiden puolesta.
Mielenterveyden heikentyneet mittarit eivät odottamalla muutu paremmiksi. Suomi tarvitsee rohkeasti kohti tulevaisuutta katsovia päätöksiä ja hyvinvointi-investointeja.
Terapiatakuun aika on nyt.
Kirjoittaja Turkka Sinisalo on Mielenterveyspoolin projektipäällikkö
