Suomessa on tällä hetkellä huutava pula psykoterapeuteista.
”Psykoterapian kysyntä ylittää tällä hetkellä merkittävästi tarjonnan, ja psykoterapian heikosta saatavuudesta on muodostunut palvelujärjestelmän keskeinen kipupiste”, sanoo johtava psykologi Frans Horneman MIELI ry:stä.
Mielenterveyspooli ajaa uudistusta
Toimivat mielenterveyspalvelut vaativat riittävästi koulutettuja ammattilaisia, joilla on valmiudet tarjota psykoterapiaa ja muita näyttöön perustuvia psykososiaalisia hoitoja.
Psykoterapeuttikoulutuksen uudistaminen on ollut myös Mielenterveyspoolin agendalla vuodesta 2019.
”Psykoterapeuttien kaksiportainen koulutusmalli vahvistaa mielenterveyspalveluja ja parantaa ihmisten pääsyä oikea-aikaiseen hoitoon, mikä vahvistaa Suomessa asuvien hyvinvointia”, Horneman muistuttaa.
Nyt hallitus kaavailee maksuttomaksi vain perustason psykoterapeuttikoulutusta.
”Tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta pitkällä aikavälillä koko psykoterapeuttikoulutuksen tulisi olla maksuton”, Horneman sanoo.
Perustason psykoterapeutti toimisi perusterveydenhuollossa
Horneman havainnollistaa uudistusta terveydenhuollon kontekstissa.
”Mielenterveyden haasteissa kansalaisella olisi pääsy perusterveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle, ja tarvittaessa erikoistuneen ammattilaisen jatkohoitoon. Perustason psykoterapeutti toimisi perusterveydenhuollossa, esimerkiksi terveyskeskuksessa, kun pitkän psykoterapian tarjoaminen edellyttäisi erityistason koulutusta.”
Suomessa asuvien mielenterveys kaipaa vahvistamista monella tapaa. Siksi mielenterveysjärjestöt peräänkuuluttavat terapiatakuuta, joka takaisi paremmat mielenterveyspalvelut perusterveydenhuollossa.
Terapiatakuu turvaa kaikille hoitoon pääsyn kuukauden sisällä tarpeen toteamisesta.
Hoito voi olla esimerkiksi lyhytpsykoterapiaa tai muuta vaikuttavaa hoitoa.
”Psykoterapeuttikoulutuksen kaksiportaisuuden avulla hoidon volyymia voidaan kasvattaa niin, että yhä useampi psykoterapiaa tarvitseva pääsee hoidon piiriin”, sanoo Horneman.
Psykoterapian saatavuutta ei voi lisätä tinkimällä laadusta
Horneman kuvaa psykoterapeutin työtä vaativaksi ja itsenäiseksi asiantuntijatyöksi.
Vaikka psykoterapialle onkin suuri tarve, sen saatavuutta ei Hornemanin mukaan voida lisätä laadun kustannuksella. Psykoterapeuttikoulutuksen tulee jatkossakin olla korkeakoulujen vastuulla.
”Jotta kuitenkin uusia psykoterapeutteja valmistuu riittävästi, myös ammattikorkeakouluilla on oltava mahdollisuus järjestää koulutuksia.”
Hinta ei saisi olla psykoterapeuttikoulutuksen esteenä
Hornemanin mukaan nykyinen kallis psykoterapeuttikoulutus on epäkohta suomalaisessa järjestelmässä.
Psykoterapeuttikoulutuksen kustannukset, jotka lankeavat nykyisellään kohtuuttomasti opiskelijan itsensä maksettavaksi, rajaavat nyt koulutukseen hakeutuvia tulojen ja varallisuuden mukaan.
”Nyt psykoterapiaopiskelija vastaa itse kymmeniä tuhansien euroja maksavasta koulutuksesta, joka on edellytys julkisrahoitteisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelemiselle”, Horneman sanoo.
Koulutukseen voi siis hakeutua vain ihmisiä, joilla on riittävästi tuloja tai varallisuutta.
”Taloudellisten perusteiden ei tulisi rajata koulutukseen hakeutumista. Psykoterapiapalveluiden käyttäjätkin tulevat monenlaisista taustoista. Samoin erilaisista taustoista tulevat psykoterapeutit ovat vahvuus”, toivoo Horneman.
Terapianimikkeisiin kaivataan selkeyttä
- Mielenterveyspoolinkin vaikuttamistavoitteissa lyhytpsykoterapiaa tarjoaa laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, perustason psykoterapeutti, ja pitkää psykoterapiaa tarjoaa erityistason psykoterapeutti.
- Ainoastaan psykoterapeutti on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapia on lääketieteelliseen näyttöön perustuvaa hoitoa.
- Viime vuosina erilaiset terapeuttien nimikkeet ja terapiapalvelut ovat yleistyneet. Suomessa kuka tahansa voi kutsua itseään terapeutiksi ja tarjoamaansa palvelua terapiaksi. Laillistetun terveydenhuollon ammattilaisen tarjoamaa, näyttöön perustuvaa terveydenhuollon palvelua on nyt vaikeaa erottaa joukosta.
- Markkinoilla tarjottavasta, terveydenhuollon valvontaan kuulumattomasta lyhytterapiasta ei voi myöskään kannella aluehallintovirastoon. Tämä on ongelmallista asiakkaan oikeusturvan kannalta
- Hallituksen koulutusuudistuksessa voitaisiin nimikkeitä selkeyttää niin, että hoidolliset lyhytpsykoterapiat erotetaan ohjaukseen ja valmennukseen keskittyvistä lyhytterapioista.
