Hallituksen budjettiriihessä on varattu kansallisen mielenterveysstrategian laatimiseen ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen 60 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022 ja 18 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lukien pysyvästi peruspalveluiden valtionosuuksiin.
Mielenterveysstrategian laatiminen on myös yksi hallituksen työllisyystoimenpiteistä. “Mielenterveyden häiriöt ovat taustasyynä 43 prosentille työkyvyttömyyseläkkeistä”, hallitus perustelee.
Lisäksi budjettiriihessä päätettiin antaa 60 miljoonaa euroa hoitotakuuseen ja panostaa oppilashuoltoon, lapsiperheisiin ja nuoriin.
Kiitämme hallitusta siitä, että moni Mielenterveyspoolin ajama tavoite on saanut rahoitusta budjettiriihessä. Nyt on kuitenkin tärkeää varmistaa, että hoitotakuun ja palveluiden kehittämiseen sisältyy Terapiatakuu.
Poimintoja mielenterveyttä vahvistavia toimenpiteistä budjetissa:
- Osatyökykyisten työllistymistä tuetaan perustamalla erityinen työkykyohjelma.
- Perusturvan korotuksiin varataan 40 miljoonaa euroa.
- Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen sekä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatkamiseen ehdotetaan yhteensä 23 miljoonan euron lisäpanostusta vuosille 2020–2022.
- Poikkihallinnollisen lapsistrategian laatimiseen ehdotetaan 2 miljoonan euron vuosittaista lisämäärärahaa vuosina 2020–2022.
- Päihteitä käyttävien äitien palvelujen parantamiseen ehdotetaan kohdennettavaksi 1,5 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2020 ja 2021.
- Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen ehdotetaan yhteensä 80 miljoonaa euroa vuonna 2020, 130 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 150 miljoonaa euroa vuonna 2022.
- Hallitus toteuttaa hoitotakuun, jonka tavoitteena on, että kiireettömässä tapauksessa ihminen pääsee hoitoon seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Sen toteuttamiseen varataan ensi vuodelle 60 miljoonaa euroa. Hoitotakuun parantamiseen on varattu 160 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022 ja 50 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lukien pysyvästi peruspalveluiden valtionosuuksiin.
- Kansallisen mielenterveysstrategian laatimiseen ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen on varattu 60 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022 ja 18 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lukien pysyvästi peruspalveluiden valtionosuuksiin.
- Maksuttomien harrastusmahdollisuuksien edistämiseen koulupäivän yhteydessä ehdotetaan 5 miljoonan euron rahoitusta vuodelle 2020 Suomen ”Islannin mallin” luomiseksi. Hallitus varautuu lisäksi lisäämään aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitusta sekä koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastamisen rahoitusta 14,5 miljoonalla eurolla vuodesta 2021 alkaen.
- Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen perusopetuksessa ja toisella asteella varataan 10 miljoonaa euroa vuonna 2021, 20 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 29 miljoonaa euroa vuonna 2023.
- Nuorten työpajatoiminnan tukemiseen ehdotetaan 1,5 miljoonan euron lisäystä vuonna 2020 ja siihen varataan vuosittain 1,8–2,0 miljoonaa euroa vuosina 2021–2023. Valtakunnallisen digitaalisen järjestelmän kehittämiseen etsivän nuorisotyön toimintaan ehdotetaan 1,2 miljoonaa euroa vuonna 2020.
