Sosiaali- ja terveysjärjestöt saivat torstaina 13.8. huonoja uutisia valtiovarainministeriöstä, joka esittää merkittäviä leikkauksia niiden avustuksiin.
Valtiovarainministeriö esittää myönnettäväksi 253 miljoonaa euroa avustuksina. Vertailun vuoksi tänä vuonna myönnetty summa oli 380 miljoonaa euroa. Esityksessä avustuksen määrä on siis peräti kolmanneksen pienempi.
Taustalla on Veikkauksen rahapelitoiminnan tuotot, jotka ovat laskeneet koronakriisin vuoksi: esimerkiksi peliautomaatit ja urheiluvedonlyönti olivat kiinni.
Järjestöjen toiminnoille on entistä suurempi tarve
Viime keväänä emeritusarkkipiispa Kari Mäkisen työryhmä pohti koronakriisin sosiaalisia vaikutuksia. Työryhmän raportissa suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle annetaan keskeinen rooli. Järjestöt ja muu kansalaisyhteiskunta nähdään hyvinvointipalvelujen vahvistavana tekijänä.
”Niistä on pidettävä kiinni ja niiden toimintaedellytykset on turvattava”, Mäkinen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Ministeriöiden esitykset antavat kuitenkin päinvastaisen viestin.
Myös sosiaali- ja terveysministeriön oma budjettiesitys leikkaisi järjestöiltä 70 miljoonaa euroa. Vielä keväällä koronakriisin aikaan ministeriö vetosi järjestöihin, jotta “ne toimisivat ihmisten auttamiseksi, ilman, että miettisivät toimintansa sopeuttamista”.
Järjestöjen avustuksista päätetään budjettiriihessä
Hallitus käsittelee talousarvioehdotusta budjettiriihessään 14.–15. syyskuuta. Järjestöjen avustusten leikkaamista vastustaa muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.
“Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta ei tule koronatilanteessa säästää, vaan Veikkauksen tuoton alenema on kompensoitava budjettiriihessä täysimääräisesti myös sote-järjestöille”, Pekonen kirjoitti Twitterissä 20.8.
Pekosen mukaan tarvitaan myös pidemmän aikavälin suunnitelma järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi tulevaisuudessa.
“Yksi tähän liittyvä keino olisi alentaa arpajaisveroa, jolloin Veikkauksen tuotto-osuus kasvaisi”, hän kirjoitti.
Kansanedustaja Sofia Virta (vihr.) on samalla linjalla ministerin kanssa.
“Sotejärjestöissä tehdään sellaista työtä, mikä ei ole korvattavissa. Entisenä mielenterveysjärjestötyöntekijänä todella toivon koko hallitukselta viisautta tähän. Järjestöjen rahoituksesta ei tule leikata”, hän twiittasi.
“Leikkaukset murentaisivat sote-järjestöjen toiminnan pohjaa”
Kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.) pelkää, että leikkaukset tarkoittavat sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla toimivien järjestöjen toiminnan alasajoa tai vähintäänkin toimintojen merkittävää supistamista.
“Suomi on onnistunut koronapandemian hoidossa hyvin ja tässä tilanteessa olemme pitkälti myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen keväällä tekemän ansiokkaan työn takia. Terveydenhuollon kentällä toimivat järjestöt ovat avainasemassa juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamisessa”, hän sanoo tiedotteessa.
Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) on tehnyt kirjallisen kysymyksen järjestöjen rahoituksesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta.
“Järjestöjen kanssa on keskusteltava rahoituksen tulevaisuudesta. Siihen tarvitaan suunnitelmallisuutta, ei äkkiliikkeitä. Erityisen huolestuttavaa on, että rahoitusleikkaukset kohdistuvat voimakkaimmin pitkäjänteiseen perusrahoitukseen”, hän kirjoittaa.
Sarkomaan mukaan toteutuessaan leikkaukset murentaisivat sote-järjestöjen toiminnan pohjaa.
“Uhka rahoituksen merkittävästä leikkaamisesta aiheuttaa järjestöjen henkilöstössä huolta työpaikoista ja toiminnan jatkuvuudesta. Koronakevään epävarmuuden jälkeen monen jaksaminen on muutenkin kovilla.”
Koronakriisi lisäsi kriisiavun tarvetta
Mielenterveysavun tarve on kasvanut samalla kun hoidon saaminen vaikeutunut. Mielenterveysjärjestöjen tekemä tärkeä kriisi- ja vertaistyö olisivat vaarassa leikkausten toteutuessa.
Esimerkiksi yhteydenotot valtakunnalliseen Kriisipuhelimeen ovat kasvaneet vuoden alusta kesäkuun loppuun mennessä yli 40 prosenttia. Keskusteluja on käyty lähes 60 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajanjaksona.
Itsetuhoisten yhteydenottojen määrä moninkertaistui keväällä verrattuna samaan ajanjaksoon vuotta aikaisemmin.
“Koronakriisin olosuhteissa järjestöjen toiminnan merkitys on noussut monella tavoin esille. Järjestöt ovat suunnanneet toimintaansa tukemaan eristyksiin ja palveluiden ulkopuolelle jääneitä, tavoittaneet uusia avuntarvitsijaryhmiä ja tukeneet koko väestön kriisinkestävyyttä”, Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi kirjoittaa.
Hänen mukaansa palauttamalla arpajaisvero nykyisestä 12 prosentista takaisin neljään prosenttiin, tai poistamalla se väliaikaisesti kokonaan, voidaan järjestöjen työn jatkuminen turvata samalla kun pelihaittoihin puututaan.
“Päätettyjen pelihaittatoimien taloudellinen vaikutus näkyisi valtion verokertymässä, eikä rapauttaisi järjestöjen toimintaedellytyksiä.”
Heikoimmassa asemassa olevat ihmiset kärsivät eniten leikkauksista
Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytösen mukaan mielenterveysongelmat ovat kasvaneet koronavirusaikana niin, että voimme puhua mielenterveyskriisistä.
Vaikka avuntarve on kasvanut, hoidon saaminen on vastaavasti heikentynyt.
“Kun palveluita on supistettu tai jopa lakkautettu, osa mielenterveyskuntoutujista on jäänyt vaille minkäänlaista apua. Tämä tarkoittaa, että vastuu sairastuneesta on kaatunut läheisten harteille ja ajanut heidät jaksamisensa äärirajoille. Osa koronakriisin seurauksista tulee näkymään mielenterveysomaisten elämässä pitkään”, Hytönen kirjoittaa.
Hänen mukaansa on selvää, että mielenterveystyöhön tarvitaan niin julkista, yksityistä kuin kolmatta sektoria. Mikään sektori ei pysty vastamaan tuen tarpeeseen yksin.
“Mielenterveysomaiset ovat jo nyt heikoimmassa asemassa. Rahoituksen turvaaminen on elintärkeää, jotta omaiset eivät jää kuormittavassa elämäntilanteessaan yksin ja vaille apua”, Hytönen kommentoi.
Kriisitilanne on iskenyt erityisesti nuoriin – mielenterveyden vahvistamisessa on kyse arvovalinnasta
Opiskelijoiden mielenterveysjärjestö Nyyti ry:n mukaan kriisitilanne on iskenyt erityisesti nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Työllistymismahdollisuudet ovat heikentyneet, mikä uhkaa lisätä nuorten koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäämistä.
Opiskelun piirissä olevien nuoret kokevat kuormittuneisuutta opiskeluiden järjestämisestä ja kyvyistään vastata kasvaneeseen itseohjautuvuuden vaateeseen.
“Siinä, mihin nyt panostetaan, on kyse arvovalinnoista. Mielenterveyttä tulee vahvistaa ja turvata sen edistämiseen sekä mielenterveysongelmien ehkäisyyn riittävät resurssit”, vaatii Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen järjestön kannanotossa.
Nyytin ry:n mukaan järjestöjen yleishyödyllisen toiminnan toimintaedellytykset on varmistettava. Järjestöjen kanssa on keskusteltava rahoituksen suunnitelmallisesta tulevaisuudesta. Tarvitaan kestävä päätös siitä, miten järjestöjen rahoitusongelma ratkaistaan tulevina vuosina.
Koronan vaikutus suomalaisten mielen hyvinvointiin on suuri – järjestöjä tarvitaan arjen kannattelussa
Koronakriisi näkyy kasvuna Mielenterveyden keskusliiton asiakasmäärissä. Kolmen kuukauden aikana keväällä liitossa järjestettiin verkossa 62 tapahtumaa ja tavoitettiin 10 000 ihmistä.
Pelkästään itseopiskelukurssiin otti osaa yli 1 000 henkilöä. Lisäksi alkuvuoden aikana mielenterveysneuvonnan palveluihimme otti yhteyttä lähes 6 000 henkilöä. Avun tarve mielenterveysasioissa on selkeästi suurempaa kuin ennen.
“Haluamme muistuttaa päättäjiä siitä, että koronan vaikutus suomalaisten mielen hyvinvointiin on suuri. Jos aiottuja määrärahoja ei myönnetä sosiaali- ja terveysjärjestöille, luvassa saattaa olla mielenterveysongelmien koko Suomen laajuinen kriisi, jolta ei voi suojautua maskilla ja käsihygienialla”, Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Tarmo Raatikainen ja varapuheenjohtaja Markus Raivio kirjoittavat.
Suurimmiksi kärsijöiksi joutuvat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevat, yhteiskunnan toiminnoista ulkopuolella olevat ihmiset, joiden arkea Mielenterveyden keskusliiton jäsenjärjestöt kannattelevat ympäri maata.
“Mikäli avustusta leikataan, emme pysty liittona ja järjestöinä tavoittamaan kohderyhmäämme yhtä hyvin kuin tänä keväänä pandemian alettua pystyimme”, he kommentoivat.
Leikkaukset uhkaavat pienten yhdisten olemassaoloa – vaikutukset osuisivat suoraan heikompiosaisiin
“Leikkaukset tarkoittavat käytännössä pienten yhdistysten lakkauttamista ja palveluiden heikkenemistä, mikä osuu suoraan yhteiskuntamme heikompiosaisiin. Julkiset palvelut eivät mitenkään pysty kattamaan tästä syntyvää tyhjiötä”, Taiteen Sulattamo ry:n toiminnanjohtaja Eveliina Lafghani kirjoittaa blogissaan.
Hänen mukaansa mielenterveyspalveluiden heikentäminen tuottaa yhteiskuntaamme pitkällä aikajanalla suuren taloudellisen kuorman.
“Väestön hyvän mielenterveyden tukeminen on ensisijaisen tärkeää koko väestön hyvinvointia ja työllisyyttä ajatellen”, hän sanoo.
