Psykiatrinen sairaus voi heikentää sairastuneen ja hänen läheisensä työ- ja toimintakykyä ja siten vaikeuttaa toimeentulon hankkimista niin työhön pääsyn kuin sosiaaliturvan hakemisen osalta.
Monen mielenterveyskuntoutujan on vaikeaa työllistyä avoimille markkinoille ja työllistymiseen tarvitaan paljon tukea. Työttömyysetuudet, jotka perustuvat ajatukseen nopeasta työllistymisestä, eivät sovellu pysyvästi työkyvyttömille. Sosiaaliturvajärjestelmän tulee tunnistaa nämä eri tilanteet ja vastata niihin.
”Sosiaaliturvan tulee olla riittävän yksinkertainen ja ennakoitava. Lisäksi tarvitaan palveluita, jotka tukevat sosiaaliturvan saamista ja työelämään pääsemistä, tarvittaessa räätälöidysti. Ihminen, jolla on rajalliset voimavarat, ei aina jaksa hakea hänelle kuuluvia etuuksia. Tämä tiedetään kansainvälisestikin. Toivon, että sosiaaliturvakomitea muistaa myös palvelut”, neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikko sanoo.
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta ehdottaa
- sosiaaliturvauudistuksen toteuttamista siten, että se takaa riittävän ja ennustettavan toimeentulon silloin, kun ihmisen työkyky vaihtelee mielenterveyden ongelmien vuoksi tai kun hän on mielenterveyssyistä pitkäaikaisesti tai pysyvästi työkyvytön
- mielenterveyskuntoutujille suunnattujen, sosiaaliturvan saamista ja työmarkkinoille pääsyä helpottavien tukipalveluiden vahvistamista osana sosiaaliturvauudistusta
- osa- ja lyhytaikaisen työn vastaanottamisen helpottamista sekä näiden joustavampaa sovittamista etuusjärjestelmään,
- osasairauspäivärahan käytön helpottamista ja
- työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen helpottamista siten, että tosiasiassa pysyvästi työkyvytön ihminen saa toimeentulonsa tarkoituksenmukaisella tavalla ilman toistuvaa byrokratiaa.
Mielenterveyden ongelmat kuormittavat Suomessa tutkimusten mukaan etenkin pienituloisia ja vähän koulutettuja ihmisiä. OECD-raportin 2018 mukaan eri tuloryhmien välinen ero masennuksen esiintyvyydessä on Suomessa Euroopan korkein.
Köyhyys rasittaa mielenterveyttä, koska se aiheuttaa pitkittynyttä stressiä toimeentulosta ja kaventaa tulevaisuuden näköaloja. Lapsuudessa koettu köyhyys lisää riskiä heikkoon koulumenestykseen, työttömyyteen, mielenterveysongelmiin ja ylivelkaantumiseen.
Heikentyneen mielenterveyden kustannukset yhteiskunnalle ovat vuosittain noin 11 miljardia euroa, josta sosiaaliturvan osuus on 3,9 miljardia. Panostamalla riittävään toimeentuloon ja mielenterveyteen voidaan parantaa ihmisten työkykyä ja saavuttaa myös kansantaloudellisesti merkittäviä säästöjä.
Lisätiedot
Paula Risikko, Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, paula.risikko@eduskunta.fi
Aija Salo, Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan ja Mielenterveyspoolin pääsihteeri, aija.salo@mielenterveyspooli.fi, p. 040 620 9515
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on eduskuntaryhmien ja valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen yhteistyöelin. Neuvottelukunta seuraa ja edistää mielenterveysstrategian ja hallitusohjelman muiden mielenterveyskirjausten toimeenpanoa sekä osallistuu julkiseen keskusteluun mielenterveydestä.
