Mielenterveyspooli esitti hallitukselle budjettiriiheen kuusi mielenterveyden säästövinkkiä, joilla hallitus voisi löytää kestäviä säästöjä. Heikentyneen mielenterveyden kokonaiskustannusten arvioitiin 2015 olevan 11 miljardia euroa vuodessa.
Mielenterveyspooli halusi vinkeillä muistuttaa, että panostamalla mielenterveyteen, ennaltaehkäisyyn ja palveluihin voidaan tasapainottaa taloutta.
Mielenterveyden kuusi säästövinkkiä hallitukselle sisälsivät kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanon rahoituksen, ohjelma lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi, terapiatakuun valmistelun käynnistäminen koko väestölle, järjestöjen mielenterveystyön turvaamisen, mielenterveyttä tukevan sosiaaliturvan sekä valtion budjetin mielenterveys- ja köyhyysvaikutusten arvioinnin.
Hallitus ei ottanut laajempia mielenterveyden säästömahdollisuuksia huomioon, vaan sen valitsema leikkausten linja kasvattaa entisestään mielenterveysvelkaa. Leikkaukset kohdistuvat mielenterveyden edellytyksiä heikentävästi muun muassa toimeentuloon ja perusturvaan, hoitoon pääsyyn ja lääkekorvauksiin, sekä järjestöjen ennaltaehkäisevään ja ihmisiä tukevaan mielenterveystyöhön.
Vaikka hallitus on sitoutunut lasten ja nuorten terapiatakuun toteutukseen, sitäkin on lykätty, ja sen ulkopuolelle jäävät alle 29-vuotiaat nuoret aikuiset. Kehysriihessä luvatut muut toimet nuorten mielenterveyden tukemiseksi, kuten nuorten matalan kynnyksen chatpalvelut, ovat sinänsä arvokkaita, mutta ne jäävät helposti pistemaisiksi toimenpiteiksi kokonaisuuteen nähden.
Tällä hetkellä mielenterveyden hoitoon panostetaan vain noin viisi prosenttia terveydenhuollon kokonaispanostuksista, samaan aikaan kun mielenterveysperusteisia sairauspoissaolot jo melkein puolet kaikista sairauspoissaoloista.
Leikkaukset osuvat nyt jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, joiden asema heikentyy entisestään samaan aikaan kun eriarvoisuus kasvaa.
Samaan aikaan sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikataan tämän hallituskauden aikana yli 30 prosenttia, mikä rajoittaa merkittävästi järjestöjen tekemää kustannusvaikuttavaa ja ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä sekä niiden matalan kynnyksen palveluita eri kohderyhmille.
Vaikka hyvinvointialueet voivat periaatteessa tehdä omia valintojaan esimerkiksi asiakasmaksujen tai terapiatakuun suhteen, niiden talousahdinko käytännössä jättää jäljelle varsin vähän liikkumavaraa. Ensi vuoden kunta- ja aluevaalit ovat myös siksi mielenterveyden kannalta erittäin keskeiset. Kunnilla on vahva roolinsa mielenterveyden edistämisessä osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.
Koska osallisuus, luottamus tulevaisuuteen ja yhdenvertaisuus tukevat mielenterveyttä, Mielenterveyspoolissa olisi toivottu hallitukselta positiivisia panostuksia mielenterveyteen, pitkäjänteistä ja kunnianhimoista hyvän mielenterveyspolitiikan linjaa sekä nykyisten poliittisten toimenpiteiden mielenterveysvaikutuksien ennalta arvioimista.
